Avaa päävalikko
Lauri Äijö

Lauri Alfred Äijö (17. toukokuuta 1917 Kauhajoki20. tammikuuta 2004 Mikkeli) oli Suomen ilmavoimien tähystäjä ja Mannerheim-ristin ritari. Äijö lensi jatko- ja Lapin sodassa pommikoneen tähystäjänä kaikkiaan 110 sotalentoa.[1] Luutnantti Äijö nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 21. joulukuuta 1944 numerolla 182, viimeisenä Suomen ilmavoimien 19:stä ritarista. Hän oli myös viimeisenä elossa ollut lentäjäritari.[2]

Elämä ja uraMuokkaa

Äijö syntyi Kauhajoella, Etelä-Pohjanmaalla, maanviljelijä Alfred ja Maria (o.s. Pakkala) perheeseen. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Kauhajoen yhteiskoulusta vuonna 1938, jonka jälkeen hän astui suorittamaan asepalvelustaan 3. lokakuuta 1938 Kenttätykistörykmentti 3:een Viipuriin. Äijö siirtyi vapaaehtoisena tykistöstä ilmavoimiin, Kauhavan ilmasotakouluun, jossa hän suoritti Tähystäjäkurssi 2:en. Kurssi loppui juuri ennen kuin talvisota päättyi, ja vänrikiksi ylennetty Äijö siirrettiin reserviin 6. toukokuuta 1940.[3]

Jatkosodan alkaessa Äijö komennettiin Lentolaivue 44:ään 17. kesäkuuta 1941. Hän lensi Bristol Blenheim -pommikoneen tähystäjänä 13. toukokuuta 1942 asti, jolloin hänet komennettiin Lentolaivue 48:an yhteydessä toimivaan erilliseen valokuvauslentueeseen (Lentue Ahtiainen). Joulukuussa 1942 hänet komennettiin takaisin Lentolaivue 44:ään, jossa hän lensi sodan loppuun Junkers Ju 88 -koneen tähystäjänä. Hänet kotiutettiin 25. marraskuuta 1944.[1] Luutnantti Äijö nimitettiin ilmavoimien komentajan 7. heinäkuuta 1944 tekemän nimitysesityksen perusteella Mannerheim-ristin ritariksi 21. joulukuuta 1944.[4]

Siviilissä Äijö jatkoi keskeytyneitä opintojaan valmistuen maatalous- ja metsätieteiden kandidaatiksi. Hän toimi vuoteen 1980 asti Savo-Karjalan Meijeriliiton toiminnanjohtajana. Äijö ylennettiin reservissä kapteeniksi 6. joulukuuta 1968. Maanviljelysneuvoksen arvonimi myönnettiin Äijölle vuonna 1978. Äijö osallistui myös Mannerheim-ristin ritarien Säätiön toimintaan ollen säätiön valtuuskunnan varajäsen vuosina 1976–77, hallituksen varajäsen vuosina 1977–87 sekä jäsen vuodesta 1987 aina kuolemaansa vuonna 2004 asti.[4]

LähteetMuokkaa

  • Hurmerinta, Ilmari; Viitanen, Jukka (toim.): Suomen puolesta – Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945. Ajatus, 1994. ISBN 951-9440-28-3.
  • Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 21 – Lentävät ritarit. Kustannusliike Kari Stenman, 2003. ISBN 951-98751-4-X.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Keskinen; Stenman 2001 s. 89
  2. Keskinen; Stenman 2001 s. 91
  3. Keskinen; Stenman 2001 ss. 88–89
  4. a b Hurmerinta; Viitanen 1994 s. 444

Aiheesta muuallaMuokkaa