Laurentius Paulinus Gothus

Laurentius Paulinus Gothus (Lars Paulsson, s. 10. marraskuuta 1565 Söderköping, Ruotsi - 29. marraskuuta 1646 Upsala), ruotsalainen professori, Upsalan yliopiston rehtori, Skaran ja Strängnäsin hiippakunnan piispa, Upsalan arkkipiispa.

Laurentius Paulinus Gothus

ElämäMuokkaa

Laurentius Paulinus Gothus oli Ruotsin 1600-luvun alun merkittävimpiä kirkonmiehiä ja kulttuurivaikuttajia. Hänen isänsä, kultaseppä, pormestari Påwel Pedersson oli Ruotsin ensimmäisen luterilaisen arkkipiispan Laurentius Petri Gothuksen veli. Hän opiskeli Saksassa, Rostockissa, jossa hän tutustui Phipipp Melanchtonin ajatuksiin. Hän suoritti maisterin tutkinnon Helmstedin yliopistossa 1592 ja toimi Upsalan kokouksessa 1593 aktuaarina, sihteerinä. Hänet vihittiin papiksi 1598 ja 1601 hänet nimitettiin teologian professoriksi ja Upsalan yliopiston ensimmäiseksi rector magnificukseksi.[1]

Hän esitti tohtorinväitöskirjansa Upsalan yliopiston ensimmäisessä teologisen tiedekunnan promootiossa 1617 yhdessä kolmen muun opiskelijan kanssa. Hän toimi Upsalan yliopistossa logiikan, matematiikan, astronomian ja lopuksi teologian professorina. 1608 hänet nimitettiin Skaran ja 1609 Strängnäsin piispaksi. Sieltä hänet vielä valittiin Upsalan arkkipiispaksi 1637, kun hän oli 71-vuotias. Hän johti hiippakuntaansa tarmokkaasti. Vielä 77-vuotiaana hän teki piispantarkastusmatkan Norrlantiin, aina Tornioon saakka.[1]

Hänen kirjallinen tuotanto oli laaja. Tärkein hänen teoksistaan oli yli 3700-sivuinen kristillinen etiikka, Ethica Christiana, joka oli katekismuksen kommentaari ja tarkoitettu pappien käyttöön. Se ilmestyi 1631. Toinen hänen merkittävimmistä teoksistaan oli Clenodium, joka oli etiikan kirjan ”kansanpainos”, se oli samalla virsikirja, rukouskirja ja evankeliumikirja. Se ilmestyi 1633.[1] Siinä oli hänen omia virsiäänkin. Niistä on säilynyt virsi Lof prijs och tack ske tigh, o Fader käre”. Se on Suomen kirkon virsikirjassa virsi 326 ”Sinulle kiitos, Isä maan ja taivaan”. Se on tavallaan kirjoittajansa nimikkovirsiː on akrostikon, sen alkutekstin 11 säkeistön alkukirjaimista muodostuu nimi L. Paulinus G-s.[2] Virsi on myös Ruotsin kirkon virsikirjassa, virsi 702. Virsi on suomennettu virsikirjaan 1701. Nykyinen teksti on uudistettu 1880 ja 1937.

LähteetMuokkaa

  1. a b c Laurentius Paulinus Gothus sok.riksarkivet.se. Viitattu 15.2.2020. (ruotsiksi)
  2. 326 Sinulle kiitos, Isä maan ja taivaan virsikirja.fi. Viitattu 15. 2. 2020.