Laura Hartman

suomalais-ruotsalainen kansantaloustieteilijä

Laura Erikka Hartman, ent. Larsson (s. 28. syyskuuta 1973[1]) on suomalais-ruotsalainen kansantaloustieteilijä, joka työskentelee Ruotsissa.[2]

Hartman suoritti 1997 valtiotieteiden maisterintutkinnon Helsingin yliopistossa[3] ja 2002 tohtorintutkinnon kansantaloustieteessä Uppsalan yliopistossa. Hän on sittemmin työskennellyt Uppsalassa dosenttina ja on ollut 2007–2011 Ruotsin talouspoliittisen neuvoston jäsen.[2]

Hartman toimi heinäkuusta 2010 syyskuuhun 2011 tutkimusjohtana Studieförbundet Näringsliv och Samhälle (SNS). Syyskuussa 2011 hän esitteli toimittamansa raportin Konkurrensens konsekvenser Ruotsin yksityistämisistä. Raportin yleisluontoinen johtopäätös oli, että "kilpailun vaikutuksista hyvinvointialalla puuttuu tieteellisesti perusteltu tietoa" sekä että ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että kilpailuttaminen lisäisi tehokkuutta.[4]

Raportti herätti runsaasti keskustelua. Kirjoittajat ja Hartman katsoivat lähinnä muistuttaneensa tiedon puuttumisesta eivätkä niinkään arvostelleet yksityistämistä. Monet keskustelijat arvelivat kuitenkin, että etenkin Hartmanin laatima raportin yhteenveto kärsi niin sanotusta Nirvana-syndroomasta. Nirvana-argumentti tai -oletus, kuten muun muassa Bo Rothstein on sitä nimittänyt, tarkoittaa lyhyesti, että tosiasiallista tilannetta verrataan ihannetilanteeseen, mikä tässä tapauksessa implisiittisesti sai kilpailuedellytyksen liittymään todellisiin (väistämättömiin) puutteisiin.[5][6][7][8]

SNS:ää arvostelivat muun muassa hyvinvointialan yritysten edustajat, ja tähän arvosteluun vastasivat vuorostaan raportin laatijat sekä kilpailuttamisen arvostelijat.[9][10][11][12]

Hartman luopui pian tutkimusjohtajan tehtävästä ja palasi Uppsalan yliopistoon.[13] Toinen syy oli se, että SNS:n toimitusjohtaja Anders Vredin oli estänyt häntä osallistumasta keskusteluun raportista, ja samasta syystä myös Olof Petersson jätti SNS:n vastalauseeksi.[14][8]

Lähteet muokkaa

  1. Libris, viitattu 6.4.2018
  2. a b Laura Hartman Curriculum vitae, (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 6.4.2018 (ruotsiksi)
  3. Laura Hartmanin kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 6.4.2018 (ruotsiksi)
  4. ”Privatiseringar i välfärden har inte ökat effektiviteten”, Dagens Nyheter 7.9.2011, viitattu 6.4.2018 (ruotsiksi)
  5. "Just Institutions Matter: The Moral and Political Logic of the Universal Welfare State" (Cambridge University Press 1998), s. 200– (englanniksi)
  6. Just Institutions Matter (Google Books s. 201), viitattu 6.4.2018
  7. Fem myter om valfrihet, s. 16, viitattu 6.4.2018 (ruotsiksi)
  8. a b Håkan A. Bengtson: Krisen för SNS är ett faktum Dagens Arena, viitattu 6.4.2018 (ruotsiksi)
  9. Den hätska debatten efter vår rapport är häpnadsväckande Newsmill 12.9.2011, viitattu 6.4.2018 (Internet Archive) (ruotsiksi)
  10. Högern och vetenskapen, Marika Lindgren Åsbrinkin blogipostaus 8.9.2011, viitattu 6.4.2018 (ruotsiksi)
  11. SNS-rapporten genomsyras av en misstro mot föräldrar,Newsmill 26.9.2011, viitattu 6.4.2018 (Internet Archive) (ruotsiksi)
  12. Felaktiga påståenden i SNS-rapport, Almega 7.9.2011, viitattu 6.4.2018 (Internet Archive (ruotsiksi))
  13. Avhopp från SNS, Svenska Dagbladet, 21.9.2011, viitattu 6.4.2018 (ruotsiksi) (tilaajille)
  14. Anders Vredin: ”Mitt agerande var fel”, pressmeddelande från SNS 23.9.2011, viitattu 6.4.2018 (ruotsiksi)