Lauhdevoimalaitos
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. |
Lauhdevoimalaitos on voimalaitos, jossa tuotetaan sähköenergiaa polttoainetta polttamalla. Lauhdevoimalaitoksissa ei tuoteta lämpöä.[1] Sekä sähköä että lämpöä tuottavaa voimalaitosta kutsutaan vastapainevoimalaitokseksi. Tavallisesti lauhdevoimalaitokset ovat suuria halpaa polttoainetta polttavia niin kutsuttuja peruskuormalaitoksia. Myös ydinvoimalaitokset ovat lauhdevoimalaitoksia, mutta yleensä ne erotetaan polttoaineella toimivista voimaloista.
PolttoaineetMuokkaa
Lauhdevoimalaitokset optimoidaan pelkkään sähköntuotantoon. Niiden etuna on sähkön tuotanto tarkasti kysynnän mukaan.[1] Laitokset tehdään yleensä suuriksi, sillä silloin kalliit lisäkomponentit sähköntuotannonhyötysuhteen parantamiseksi tulevat kannattavaksi. Suuritehoisten laitosten polttoaineena käytetään halpoja polttoaineita, lähinnä kivihiiltä.lähde? Turvelauhdevoimalaitokset ovat harvinaisia, eikä uusiutuvia polttoaineita käyttäviä lauhdevoimalaitoksia ole rakennettu toistaiseksi lainkaan. Uusiutuvien polttoaineiden polttamisen vaatima polttotekniikka ei sovellu suurille tehoille yhtä hyvin kuin hiilelle soveltuva pölypoltto.lähde?
ToimintaperiaateMuokkaa
Syöttövesipumpulla paineistettu vesi höyrystetään ja tulistetaan höyrykattilassa. Höyryllä pyöritetään turbiinia, joka pyörittää sähkövirtaa synnyttävää generaattoria. Höyry paisutetaan (paine laskee) jopa noin 0,02 baariin. Näin matalassa paineessa höyry tiivistyy vasta alle 20 °C:een lämpötilassa. Höyry lauhdutetaan esimerkiksi Suomessa lauhduttimella luonnonvesistöön, lämpimämmillä alueilla käytetään lauhdutustorneja, joilla höyry lauhdutetaan ilmaan. Lauhdevoimalaitoksen nimi tulee tästä lauhduttimesta.
Sähkön tuotannon maksimoimiseksi lauhdevoimaloissa käytetään muun muassa välitulistusta ja syöttöveden esilämmitystä väliottohöyryllä. Sähköntuotannon ja samalla koko laitoksen hyötysuhteeksi saadaan korkeintaan 44 prosenttia.
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Lauhdevoima energia.fi. Viitattu 13.5.2020.