Vuorovesienergia
Vuorovesienergia eli vuorovesivoima on vuoroveden hyödyntämiseen perustuva energiantuotantomuoto.
Käytössä olevia vuorovesivoimaloita muokkaa
Maailman toiseksi suurin käytössä oleva vuorovesivoimala on rakennettu 1966, ja se sijaitsee Ranskassa Rancejoen suulla Bretagnen pohjoisrannikolla. La Rancen vuorovesivoimalan pato on 750 metriä pitkä, ja sen teho on 240 megawattia. Padolla säädellään vedenpinnan tasoa, ja padossa veden potentiaalienergia muutetaan liike-energian kautta sähköksi vesiturbiineilla vesivoimalan tavoin. Alun perin suuri ja kallis laitos on muuttunut kannattavaksi, ja sillä tuotettu sähkö on halvempaa kuin ydinvoimalassa tuotettu.
Etelä-Koreassa otettiin vuonna 2011 käyttöön teholtaan hieman La Rancen voimalaa suurempi, maailman suurimmaksi noussut 245 MW:n Sihwajärven vuorovesivoimala.[1]
Myös Pohjois-Irlannissa toimii kaupallisesti kannattava vuorovesivoimala. Siellä vuorovesivirtaa hyödyntävä voimala on sijoitettu Strangford Loughin kapeaan salmeen suurehkon vuonon suulle, jonka salmen läpi käy voimakas vuorovesivirta kahden vuorokautisen nousu- ja laskuveden aikana. Marine Current Technologiesin rakentama SeaGen-niminen laitos koostuu kahdesta 16-metrisestä, vedenalaista roottorista ja tuottaa teoriassa 1,2 MW. Tällaisen voimalan hinta on nykyään 4,5–5,2 miljoonaa euroa megawatilta. Vuorovesivoimaloita ovat rakentaneet myös Hammerfest Strom Norjassa ja Verdant Power New Yorkissa. Useita muitakin hankkeita on suunnitteilla.[2]
Severnin vuorovesivoimalan suunnitelma muokkaa
Ison-Britannian BWEA:n mukaan maan vuorovesipotentiaali on 34 prosenttia käytetystä sähköstä.[3] Britannian suurimman joen Severnin suistoon suunnitellaan vuorovesivoimalaa, joka tuottaisi 17 TWh sähköä vuodessa eli 4,4 prosenttia Britannian sähköstä täysin ilman hiilidioksidipäästöjä. Voimalan hinta olisi 21 miljardia euroa. Voimalan muodostaisi 16 km:n pituinen vuorovesipato, jonka turbiinikanavien läpi vesi virtaisi vuoroveden voimasta. Hanketta on ehdottanut Britannian hallituksen kestävän kehityksen hankkeita pohtiva asiantuntijaelin Sustainable Development Commission eli SDC. Pato edellyttäisi vaihtoehtoisia elinympäristöjä varsinkin alueen linnustolle, koska pato muuttaisi suiston olosuhteita hyvin voimakkaasti. Hanketta arvostelleet ympäristöjärjestöt esittävät ratkaisuksi rakennettuja vuorovesilaguuneja. Voimalan pitää joka tapauksessa täyttää tiukat ympäristönsuojelulliset ehdot. SDC pitää tärkeänä, että voimala olisi julkisessa omistuksessa.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ World’s Largest Tidal Power Plant–Shihwa Lake in Korea, julkaisija energy.korea.com, viitattu 20134-05-25, (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Sauser, Brittany: Tidal Power Comes to Market. Technology Review 29.7.2008 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Marine Renewable Energy BWEA
- ↑ Britanniaan suunnitteilla valtava vuorovesivoimala YLE 2.10.2007
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vuorovesienergia Wikimedia Commonsissa
| Aurinkovoima: |
aurinkokenno | aurinkolämmitys | aurinkokeräin | keskittävä aurinkovoima | aurinkojäähdytys |
|---|---|
| Tuulivoima: |
merituulivoima | luettelo merituulivoimasta | tuulipuisto | tuulimylly |
| Vesivoima: | |
| Maa, vesi ja ilma: |
geoterminen energia | maalämpö | ilmalämpöpumppu | ilma-vesilämpöpumppu | ilmavirtavoimala |
| Biologinen: |
biomassa | energiakasvit | puupolttoaine | pelletti | biopolttoaine | bioetanoli | E85 | biodiesel | biokaasu |
| Kemiallinen: | |
| Muuta |
energiansäästö | energiatehokkuus | fuusioreaktori | vihreä sähkö | hajautettu energiantuotanto | sähköntuotanto | lämmöntuotanto | kaukolämpö | energiankulutus| valaistus | tuontisähkö | säätövoima | lämmön varastointi | sähkön varastointi | kuljetus | sähköauto | hybridiauto | joukkoliikenne | kimppakyyti |