Latvominen

Latvominen on varsinkin historialliseen karjatalouteen kuuluneessa lehdestyksessä käytetty menettely, jossa puun latva ja oksat ajoittain katkaistiin kerppujen tai pienikokoisen käyttöpuun hankkimiseksi.[1] Kerput olivat lehtipuista tai -pensaista katkottuja lehdeskimppuja, joita syötettiin talvella lampaille ja naudoille.[2] Suomessa latvottiin koivuja vielä 1900-luvun alkupuolella paikoin Ahvenanmaalla, Hämeessä ja Vakka-Suomessa. Keski-Euroopassa latvottiin erityisesti salavia ja poppeleita.[1] Nykyään latvominen on edelleen osa perinnebiotooppina arvokkaiden lehdesniittyjen hoitoa, jota Suomessa tehdään etenkin Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla.[3]

Vanha, latvottu pyökki Essexissä Englannissa.
Latvottu puukujanne Zeelandissa Alankomaissa.
Sama kujanne kaksi vuotta myöhemmin.

LähteetMuokkaa

  1. a b Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965, hakusana latvominen.
  2. Otavan iso tietosanakirja, hakusana kerppu.
  3. Jääskeläinen, Elina (toim.): Perinnebiotooppien hoitomenetelmät ja -kustannukset. Perinnebiotooppien hoidon ohjevihkonen 4, s. 9–10. Maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen ympäristökeskus, 2003. Julkaisun verkkoversio (pdf) (viitattu 31.1.2012).

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Latvominen.