Avaa päävalikko

Latvian puolalaiset ovat Latviassa asuvia puolalaisia. Puolalaisten perinteiset asuinalueet Latviassa sijaitsevat Latgalen historiallisella alueella, jossa he vaikuttivat myös paikallisen väestön kulttuuriin, kieleen ja uskontoon. Nykyisin puolalaiset ovat neljänneksi suurin vähemmistöryhmä Latviassa.

Latvian puolalaiset
Väkiluku 44 783[1]
Merkittävät asuinalueet
Bandera Daugavpils.png Väinänlinna14 900[2]
Flag of Riga.png Riika14 000[2]
Kielet puola, latvia, venäjä
Uskonnot katolisuus

HistoriaMuokkaa

Puolalaisia alkoi tulla Latviaan niin sanottuna puolalaisaikana vuodesta 1562. Latgalen alue oli päätynyt Puolan vallan alle Liivinmaan sodassa. Puolalaisista tuli alueen yläluokkaa ja he omistivat moisioineen laajoja maa-alueita. Puolalaisten merkitys alueella väheni vasta kun Latgale liitettiin Venäjään vuonna 1772. Väinänlinna oli erityisen tärkeä puolalaisen kulttuurin keskus. Puolan kapinan aikaan vuonna 1863 myös Latgalessa oli levottomuuksia. Niiden jälkeen alueella alkoivat venäläistämistoimet. Latinalaisilla aakkosilla kirjoitetut kirjat kiellettiin ja puolan kielen opetus oli käytännössä mahdotonta. Latgalen vaikeuksien takia 1800-luvun lopussa Riiasta tuli tärkein puolalaisen kulttuurin keskus. Riikaan tuli ensimmäinen puolalainen koulu ja Polyteknisen korkeakoulun puolalaiset osakunnat.[3]

Latvian itsenäistyttyä noin kolmasosa puolalaisista asui Latgalessa. 1920- ja 1930-luvuilla Puolasta tuli myös jonkin verran maahanmuuttajia kausiluontoisiin maataloustöihin. Suurin osa puolalaisista työskenteli kuitenkin teollisuuden parissa. Puolalaisten ja latvialaisten keskinäiset suhteet olivat melko hyvät, vaikkakin ne kiristyivät 1930-luvulla tiukempien vähemmistölakien myötä. Puolalainen unioni oli tärkein puolalaisia edustava järjestö. Unionilla oli Väinänlinnassa talo, jossa harjoitettiin erilaista kulttuuritoimintaa. Ensimmäisen neuvostomiehityksen aikana puolalaisia kyyditettiin Siperiaan ja Saksan miehityksen aikana heitä toimi maanalaisessa kommunistisessa liikkeessä partisaaneina. Ennen toista neuvostomiehitystä monet puolalaiset lähtivät pakoon. Neuvosto-Latvian aikana puolalaisia muutti töihin Latviaan Valko-Venäjältä ja Ukrainasta. Latvian kansallisen heräämisen aikaan myös puolalainen kulttuurielämä aktivoitui ja puolalaisia kouluja perustettiin Riikaan, Väinänlinnaan ja Liepājaan.[3]

NykypäiväMuokkaa

 
Etnisten puolalaisten prosenttiosuus latvialaisista (2008)

Puolan kieli on menettänyt historiallisen asemansa ja nykyisin vain viidesosa Latvian puolalaisista osaa sitä. Sen opetusta annetaan yhteensä viidessä eri kaupungissa. Puolalaisissa kouluissa käy tuhansia oppilaita. Monet katoliset kirkot pitävät jumalanpalveluksia myös puolaksi.[4]

LähteetMuokkaa

  1. On key provisional results of Population and Housing Census 2011 2010. Central Statistical Bureau of Latvia. Viitattu 5.8.2015. (englanniksi)
  2. a b Iedzīvotāju skaits pašvaldībās pēc nacionālā sastāva Pilsonības un migrācijas lietu pārvaldes. Viitattu 20.8.2010. (latviaksi)
  3. a b Mela, Marjo & Vaba, Lembit (toim.): Latvian historiaa ja kulttuuria. Helsinki: Rozentāls-seura, 2005. ISBN 951-98671-1-2.
  4. The Germans and Poles Latvijas Institūts. Viitattu 20.8.2010. (englanniksi)