Lars Johan Prytz
Lars Johan Prytz (9. huhtikuuta 1789 Tarvasjoki, Juvan kapteenin puustelli – 23. kesäkuuta 1823 Turku) oli suomalainen lääkäri ja lintutieteilijä.
Elämäkerta muokkaa
Lars Johan Prytzin vanhemmat olivat kapteeni Anders Johan Prytz ja Hedvig Maria von Mell, jotka muuttivat Tarvasjoelta Turkuun 1790-luvun alussa. Hänellä oli ainakin viisi sisarusta.
Prytz opiskeli Turun Akatemiassa vuodesta 1805 vuoteen 1810, jolloin hän sai maisterin paperit. Pro gradu -väitöstään hän puolusti 27.6.1810, preeseksenä toimi professori Johannes Gadolin. Prytz tutki kotinsa Kuitian lähellä Paraisten Lemlahdessa elänyttä naurulokkiyhdyskuntaa ja lajin biologiaa. Naurulokki oli tuohon aikaan Suomessa hyvin harvinainen ja myöhemmin Prytzin tutkimustulokset asetettiin kyseenalaisiksi, kunnes nykyinen tutkimus on vahvistanut hänen tieteelliset ansionsa. Vuonna 1811 Lars Johan Prytz toimi nuoremman veljensä Lars Adolf Prytzin ohjaajana tämän väitellessä naurulokin biologiasta. Samana päivänä puolusti Fredrik Adolf Holm omaa naurulokkiväitöstään, myös Prytzin johdolla. Kolmas osa naurulokkityöstä esitettiin kuukautta myöhemmin, kun David Emanuel Kriander puolusti väitöstään Prytzin toimiessa jälleen preeseksenä.
Lars Johan Prytz nimitettiin Turun Akatemian luonnontieteen dosentiksi 1811. Hän lähti saman vuoden syksyllä opiskelemaan Uppsalan yliopistoon, mistä hän valmistui lääketieteen tohtoriksi kesäkuussa 1813. Samana vuonna hänet nimitettiin Turun Akatemian filosofisen tiedekunnan apulaiseksi ja kasvitieteen demonstraattoriksi, ja 1814 edellisen toimen ohessa lääketieteellisen kollegion sihteeriksi. Vuonna 1819 Prytz lähti akatemiasta ja teki pitkän tutkimusretken Lappiin. Retken antina hänellä oli yli 20 000 näytettä, kasveista ja hyönteisistä enimmäkseen, jotka hän lahjoitti akatemian museolle.
Lars Johan Prytz toimi Saarijärven piirilääkärinä vuodesta 1821 kuolemaansa saakka. Hänen puolisonsa Anna Carolina af Tengström, vihitty Turussa 24.6.1814, oli arkkipiispa Jakob Tengströmin tytär, ja heille syntyi ainakin neljä lasta, joista viimeinen, Lars Anton Wilhelm, syntyi isän kuoleman jälkeen.[1] Prytz kuoli lavantautiin ja haudattiin Paraisille.
Lähteet muokkaa
- Lehikoinen, Esa; Lemmetyinen, Risto; Vuorisalo, Timo & Kivistö, Sari 2009: Suomen lintutieteen synty – Turun Akatemian aika. Faros, Turku. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. ISBN 978-952-5710-04-5