Lars-Gunnar Nordström
Lars-Gunnar Nordström (19. elokuuta 1924 Helsinki – 10. elokuuta 2014[1] Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, taidegraafikko ja kuvanveistäjä, jonka töitä oli ensi kertaa julkisesti esillä vuonna 1947. Nordströmiä pidetään yhtenä Suomen nonfiguratiivisen taiteen ja konkretismin varhaisimmista ja määrätietoisimmista uranuurtajista.[2]
| Lars-Gunnar Nordström | |
|---|---|
 Lars-Gunnar Nordström vuonna 1958. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. elokuuta 1924 Helsinki |
| Kuollut | 10. elokuuta 2014 (89 vuotta) Helsinki |
| Aiheesta muualla | |
| www.lgn.fi | |
Ura
muokkaaNordström syntyi arkkitehtiperheeseen, ja hän pyrki itsekin opiskelemaan Teknillisen korkeakoulun arkkitehtilinjalle mutta ei läpäissyt pääsykokeita. Hän päätyi opiskelemaan sisustusarkkitehdiksi Taideteollisessa keskuskoulussa vuosina 1946–1949. Hän kävi myös Vapaata taidekoulua ja teki opintomatkoja Pariisiin ja New Yorkiin. Hän työskenteli eri arkkitehtitoimistoissa muun muassa huonekalujen suunnittelijana vuoteen 1960 saakka.
Nordströmin varhaisimmat maalaukset olivat kubistisvaikutteisia figuratiivisia teoksia, kuten muotokuvia ja asetelmia, mutta hän suuntautui pian abstraktiin taiteeseen omaksuen selväpiirteisen konstruktivistisen tyylilajin. Pariisissa käydessään hän tutustui joihinkin merkittäviin abstraktin maalaustaiteen edustajiin, kuten Alberto Magnelliin, ja hän innostui erityisesti Victor Vasarelyn taiteesta ja tämän rytmisistä sommitteluista.[2] Ensimmäiset abstraktit työnsä Nordström myi Pariisin Musée Nationale d’Art Modernelle.
Nordströmin teoksille on ominaista kuvailmaisun äärimmäinen tarkkuus ja hallittu värien käyttö geometrisissa muodoissa, jotka luovat teoksiin usein voimakkaan dynamiikan. Suurikokoisten maalausten tarkkarajaiset, värikkäät kentät keskittyvät muodon, värin ja viivan yleispäteviin ominaisuuksiin, ja sen vuoksi Nordstömiä onkin luonnehdittu konkretismin suomalaiseksi mestariksi. Teosten suuria väripintoja erottavat linjat eivät juuri koskaan ilmene näkyvinä viivoina vaan pintoja erottavina rajoina. Rytmikkäiden ja määrätietoisten linjojen on sanottu luovan muun muassa jazz-musiikkiin verrattavissa olevia tunnelmia; Nordström oli tunnettu jazz-levyjen keräilijä. Hän rakensi kompositioita myös eri elementtien vastakohtaparien avulla. Maalausten ohella Nordström teki suuren määrän abstraktia grafiikkaa, pääosin serigrafiatekniikalla.
Nordströmin ensimmäinen monumentaalityö valmistui 1953 Poriin ravintola Itä-Puistoon. Se oli ilmeisesti Suomen ensimmäinen täysin abstrakti monumentaalimaalaus. Sen jälkeen hän teki vastaavia töitä lasimosaiikkeina Helsinkiin (Rakennuskeskus oy 1956, Helsingin Osuuskauppa (1957), Oy Alko Ab (1974) sekä Turkuun (Oy Partek Ab).[2]
Nordströmille myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1972 ja hän toimi taiteilijaprofessorina vuodet 1985–1990.[2]
Lars-Gunnar Nordströmin tuotantoa alettiin arvostaa vasta 1970-luvulla, vaikka hän piti ensimmäisen ei-esittävän taiteen näyttelynsä jo vuonna 1949 – ensimmäisenä Suomessa. Tällä välillä hän teki melko paljon julkisia seinämaalauksia.[3] Nordströmin teoksia on muun muassa Ateneumin taidemuseon, Porin taidemuseon, Tampereen taidemuseon ja Aboa Vetus Ars Nova -museon kokoelmissa.
Teoksia
muokkaa- Toimivia dimensioita 1960–1962
- Elementti 1968–1975
Kuvia teoksista
muokkaa-
Elementti, 2020 (1968–75), Rykmentinpuisto, Tuusula. -
Rinnakkais-ulottuvuus Kasvavat dimensiot, 2020 (1965), Rykmentinpuisto, Tuusula.
_-_Pikkukarhunniityn_viljelypalstojen_it%C3%A4p%C3%A4%C3%A4,_Rykmentinpuisto_-_Hyryl%C3%A4_-_Tuusula.jpg)
_-_Pikkukarhunniityn_viljelypalstojen_it%C3%A4p%C3%A4%C3%A4,_Rykmentinpuisto_-_Hyryl%C3%A4_-_Tuusula.jpg)
Lähteet
muokkaa- Nordström, Lars-Gunnar hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Järvenpään taidemuseo – Näyttelyt 2009: Lars-Gunnar Nordströmin maalauksia ja veistoksia 1950-luvulta lähtien.
- Lars-Gunnar Nordström. (Arkistoitu – Internet Archive) Galleria Salmela.
- Lars-Gunnar Nordström. (Arkistoitu – Internet Archive) Porin taidemuseo.
Viitteet
muokkaa- ↑ Valjakka, Timo: Taidemaalari Lars-Gunnar Nordström on kuollut. Helsingin Sanomat, 13.8.2014, s. B 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.8.2014.
- ↑ a b c d Otavan suuri ensyklopedia. Täydennysosa 1, s. 9767, art. Nordström, Lars-Gunnar. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-05124-5
- ↑ Huusko, Timo: ”Lars-Gunnar Nordström: Toimivia dimensioita”, Ateneum-opas, s. 123. (Toimittanut Timo Huusko) Helsinki: Ateneumin taidemuseo, 2007. ISBN 978-951-53-2994-3
Kirjallisuutta
muokkaa- Mäkelä, Janne – Gronow, Pekka – Laipio, Matti: Nubbenin levyt: Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä. (Kansalliskirjaston julkaisuja, 85) Helsinki: Helsingin yliopisto, 2019. ISSN 2242-8097 ISBN 978-951-51-4894-0
- Paunu, Henna (toim.): Nubben: Lars-Gunnar Nordström 1924–2014. (EMMA – Espoon modernin taiteen museon julkaisuja, 42) Espoo: EMMA – Espoon modernin taiteen museo, 2015. ISSN 1796-735X ISBN 978-952-5509-42-7
- Sakari, Marja: ”Nordström, Lars-Gunnar (1924–2014)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 170–172. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7 Teoksen verkkoversio.