Lapinvero tarkoitti osittain tarinoista, osittain historiallisista lähteistä tunnettua lappalaisten verottamista ja ryöstelyä esihistoriallisena ja varhais-historiallisena aikana, jolloin Lapiksi kutsutut Fennoskandian sisämaa-alueet olivat vielä eteläisten rannikkoseutujen kansojen ja -heimojen (maanviljelijöiden), ja myöhemmin valtioiden keskenään jakamaa eränkäynti- ja verotusaluetta. Lappalaisten kanssa käytiin myös paljon kauppaa. Lappalaisilta saatiin ennen kaikkea turkiksia, jotka olivat kysyttyjä ja arvokkaita Euroopan markkinoilla ja kauempanakin. Lappalaiset taas saivat muun muassa suolaa, metalliesineitä ja kankaita.

Perinteisen näkemyksen mukaan lapinverotus oli usein raskas taakka lappalaisille, joille tehtiin väkivaltaa, jos nämä eivät maksaneet vaadittua määrää. Tarinoissa eri lapinkävijäryhmät saattoivat joskus verottaa toistensa lappalaiskyliä, jolloin verotus-oikeuksista syntyi kiistaa ja taisteluja. Osa nykytutkijoista katsoo, että lapinverossa oli alun perin kysymys kuitenkin rituaalisesta lahjojen vaihdosta, joka tunnetaan nykyisinkin joidenkin luonnonkansojen parissa, myös näiden kansojen suhteissa muihin kansoihin. Lahjojen vaihdossa oli kunnia antaa toiselle runsaasti ja yltäkylläisesti (kuten vieraanvaraisuudessa), ja se erosi siten omaa tuottoa tavoittelevasta kaupankäynnistä.

Sanan merkitys 1600-luvun lopulla muokkaa

Vuonna 1673 Ruotsin kruunu halusi suosia Lapin asuttamista ja antoi julistuksen, joka takasi Lappiin muuttaville uudisasukkaille ikuisen vapautuksen sotaväenotoista, viidentoista vuoden vapautuksen veroista ja tämänkin jälkeen alhaisemman verotuksen. Tuon alhaisemman veron nimi oli myös lapinvero.[1]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Enbuske, Matti: Lapin asutuksen ja maankäytön historia myyttien ja todellisuuden ristivedossa. Faravid: Pohjois-Suomen historiallisen yhdistyksen vuosikirja, 2012, 36. vsk, s. 213-226. Oulu: Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys. ISSN 0356-5629.
  • Hiltunen, Mauno: Vuoden 1695 Lapinveron uudistus. Scripta historica : acta Societatis historicae Ouluensis, 1980, nro 6, s. 9-17. Oulu: Oulun Historiaseura.
  • Vahtola, Anu: ”Svenska kronans lappskatt i Kemi lappmark fram till skattereformen 1695”, Skatternas långa historia : beskattningen i Norden från medeltid till 1900-tal, s. 215-231. Helsingfors: Edita, 2006. ISBN 951-37-4582-1. (ruotsiksi)

Viitteet muokkaa

  1. Vahtola, Jouko: Suomen historia, s. 144. Otava, 2003. ISBN 951-1-17397-9.

Aiheesta muualla muokkaa

  • [1] Tarja Nahkiaisoja: ASUTUS JA MAANKÄYTTÖ

INARISSA JA UTSJOELLA 1700-LUVUN PUOLIVÄLISTÄ VUOTEEN 1925 (Oikeusministeriön julkaisu 2006)