Lankapuhelin
Lankapuhelin tarkoittaa kiinteän puhelinverkon puhelinta.[1] Lankapuhelin on kytketty puhelinverkkoon puhelinlankoja pitkin.
Sanaa lankapuhelin käytetään etenkin vastakohtana matkapuhelimelle.[1]
Lankapuhelinten tyyppejä
muokkaa
Vanhimmissa lankapuhelimissa ei ollut numerovalintaa. Puhelun yhdistämistä pyydettiin käsivälitteisestä puhelinkeskuksesta suullisesti. Yhteys keskukseen otettiin aluksi veivaamalla lankapuhelimessa olevaa kampea, jolloin kello soi keskuksessa.[2]
Myöhemmin käsivälitteisten keskusten tekniikka kehittyi niin, että kampea ei enää tarvittu. Yhteys keskukseen muodostui, kun luuri nostettiin paikaltaan. Yhteys suljettiin laskemalla luuri takaisin.[2]
Kun puhelinkeskukset automatisoitiin, tarvittiin uudenlaiset puhelimet. Puhelu otettiin valitsemalla puhelinnumero, jolloin keskus kytki puhelun automaattisesti oikealle vastaanottajalle. Käyttöön tulivat valintalevypuhelimet.[2]
Valintalevypuhelimessa eli kiekkopuhelimessa on pyöreä valintalevy. Puhelinnumero valitaan pyörittämällä levyä. Pyörittäminen saa sähkövirrassa aikaan katkoksia, joiden lukumäärä vastaa valittua numeroa. Numeroa nolla vastaa kymmenen katkosta.[2]
Näppäinpuhelimessa on näppäimet puhelinnumeron valitsemista varten.[3] Näppäimet lähettävät keskukseen joko valintalevypuhelinta vastaavia impulsseja (impulssivalinta) tai DTMF-merkkejä (äänitaajuusvalinta). Näppäinpuhelimet yleistyivät 1970-luvulta alkaen[4].
Aluksi lankapuhelimet olivat kookkaita seinäpuhelimia. Myöhemmin yleistyivät myös pöydällä pidettävät pöytäpuhelimet. Lankapuhelin sijoitettiin Suomessa usein kodin eteiseen. Pöytäpuhelinta varten saattoi olla erityinen huonekalu, puhelinpöytä.[5]
Lankapuhelimet Suomessa
muokkaaSuomen ensimmäiset lankapuhelinverkot rakennettiin 1880-luvulla. Aluksi puhelin yleistyi suhteellisen hitaasti, ensin suurimmissa kaupungeissa, myöhemmin pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla.[6]
Vuonna 1971 Helsingin Puhelinyhdistyksen toimialueella oli yksi lankapuhelin kahta asukasta kohti. Muualla Suomessa puhelimia oli asukasta kohti selvästi vähemmän.[6]
Lankapuhelinten valtakausi kesti Suomessa 1990-luvulle. Kotitalouksista 94 prosentilla oli ainakin yksi lankapuhelin vuonna 1993. Lankapuhelintiheyden huippu saavutettiin vuonna 1994. Tästä alkoi kuitenkin nopea lasku. Niiden kotitalouksien määrä, joilla oli matkapuhelin, ylitti lankapuhelintalouksien määrän jo vuonna 1999.[6]
Matkapuhelimet yleistyivät Suomessa kotitalouden ainoana puhelimena 2000-luvulla.[7] Kiinteän puhelinverkon liittymien määrä laski 2000-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä voimakkaasti. Kiinteän verkon liittymiksi luetaan tilastoissa perinteiset puhelinliittymät (PSTN) ja VoIP-liittymät. Vuoden 2005 alkupuoliskolla Suomessa oli 2,21 kiinteän verkon liittymää, joista 1,46 miljoonaa oli kotitalouksien ja 0,75 miljoonaa yritysten käytössä. Kiinteän verkon markkinat jakautuivat vuonna 2006 Elisan, Finnet-ryhmän ja TeliaSoneran kesken kolmeen suurin piirtein yhtä suureen osaan. Liittymien määrän vähetessä markkinajohtajaksi jäi Elisa, jolle vuonna 2020 kuului 43 % kiinteän verkon liittymistä.[8]
Lankapuhelimen harvinaistuessa sen käyttäjien ikärakenne painottui vanhempiin ikäluokkiin. Vuonna 2015 käyttö nuorissa ikäryhmissä oli jo pientä. Sen sijaan 65–79-vuotiaista vielä 21 prosentilla oli lankapuhelin.[9]
Vuonna 2017 lankapuhelin oli enää yhdessä kodissa kymmenestä. Yksi prosentti kotitalouksista käytti edelleen ainoastaan lankapuhelinta. Operaattoreille lankapuhelinverkot alkoivat olla taloudellisesti ongelmallisia.[10]
Vuoden 2023 lopussa kotitalouksilla oli jäljellä 20 000 lankapuhelinliittymää, jotka jakautuivat PSTN- ja ISDN-liittymiin. Näiden lisäksi kotitalouksilla oli 13 000 VoIP-liittymää. Kotitalousliittymien lisäksi yrityksillä oli VoIP-liittymät mukaan lukien 125 000 kiinteän verkon liittymää.[11][8]
Telia lakkautti lankapuhelinverkkonsa Suomessa vuonna 2019.[12] DNA purkaa lankapuhelinverkkonsa vuoteen 2025 mennessä.[13]
Lankapuhelinten jäädessä pois käytöstä ne asiakkaat, jotka ovat halunneet säilyttää vanhan lankapuhelinnumeronsa, ovat voineet ottaa käyttöönsä GSM-pöytäpuhelimen. Tämä ei kuitenkaan ole ollut kovin suosittua.[14]
Lankapuhelimen etuja
muokkaaLankapuhelimen eduksi yritystoiminnassa on nähty se, että siihen soitettaessa soitetaan paikkaan kuten kauppaan eikä esimerkiksi etätöihin.[7]
Lankapuhelinta on pidetty varmatoimisena. Sitä käytettiin myös turvapuhelimena.[9]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 18.11.2024.
- ↑ a b c d Lavi, Rakel: Puhelinteknologian historia cs.helsinki.fi. 10.5.2006. Viitattu 18.11.2024.
- ↑ Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 18.11.2024.
- ↑ Perttu Pitkänen: Lankapuhelimen yli 100 vuoden tarina päättymässä Suomessa – miten käy satojentuhansien puhelimien? Ilta-Sanomat. 8.1.2019. Viitattu 18.11.2024.
- ↑ Koskinen, Pertti: Minne katosi puhelinpöytä? Ilta-Sanomat. 3.3.2019. Viitattu 19.11.2024.
- ↑ a b c Tilastokeskus - Sentraalisantroista kännykkäkansaan - televiestinnän historia Suomessa tilastojen valossa stat.fi. Viitattu 18.11.2024.
- ↑ a b Rai Suihkonen: MT: Kodeissa on yhä noin 30 000 lankapuhelinta – näin paljon se maksaa kuukaudessa Itä-Häme. 24.8.2024. Viitattu 18.11.2024.
- ↑ a b Kiinteän verkon puhelinliittymät Tieto Traficom. 12.1.2022. Viitattu 18.11.2024.
- ↑ a b Lankapuhelimesta turvapuhelin? "Kun halutaan varma puheyhteys, se on pistämätön" Yle Uutiset. 27.1.2016. Viitattu 18.11.2024.
- ↑ Lankaliittymien saattohoito on alkanut – operaattorit vaikeuksissa kiinteän puhelinverkon ylläpidon kanssa Yle Uutiset. 15.3.2017. Viitattu 18.11.2024.
- ↑ Mitä tapahtui miljoonille lankapuhelinnumeroille? Asiantuntijat kertovat www.iltalehti.fi. Viitattu 18.11.2024.
- ↑ Perttu Pitkänen: Elisa nostaa puhelinliittymän hinnan lähes 190 euroon kuukaudessa – ”Varma rahamiehen merkki” Ilta-Sanomat. 27.1.2023. Viitattu 18.11.2024.
- ↑ Kupariverkko eli lankapuhelinverkko (DNA korvaa jäljellä olevan kupariverkkonsa nykyaikaisilla ratkaisuilla vuoteen 2025 mennessä) DNA. Viitattu 18.11.2024.
- ↑ Lankapuhelimia on enää alle puoli miljoonaa – muutto voi pakottaa vaihtamaan matkapuhelimeen Yle Uutiset. 6.8.2017. Viitattu 18.11.2024.