Laissez-faire

Hallituksen ja valtiovallan pidättäytyminen talouselämään puuttumisesta

Laissez-faire [lesefe:´r][1], ransk. [lɛsefɛʁ] on vapaan markkinatalouden suuntaus ja tunnuslause, joka on suomeksi kirjaimellisesti käännettynä antakaa tehdä.

Fraasi juontaa juurensa absolutismin ajan Ranskaan. Anekdootin mukaan Ranskan valtiovarainministeri Jean-Baptiste Colbert (1619–1683) kysyi joukolta porvareita, mitä hallitus voisi tehdä talouselämän hyväksi. Yrittäjä nimeltä Legendre vastasi ”laissez-nous faire” eli ”antakaa meidän tehdä”, jolla hän tarkoitti, että poliitikkojen ei tulisi sekaantua talouselämään vaan antaa yrittäjien pyörittää talouselämää.[2]

Termiä käytti muun muassa klassinen liberaali taloustieteilijä ja poliitikko, paroni Anne Robert Jacques Turgot (1727–1781) kirjassaan Reflexions sur la formation et la distribution des richesses (1766).

Toinen selitys sanonnan ”laissez-faire” synnylle on, että sitä käytti M. Alpha eräässä kirjeessään kuvaillessaan François Quesnayn ja muiden fysiokraattien kannattamaa täysin vapaata markkinataloutta: Quesnayn ideologiaa luonnehdittiin sanonnalla ”laisser faire, laisser passer” eli ”antaa tehdä, antaa mennä”. Sanonta esiintyy myös versiona ”laissez-faire, laissez-passer, le monde va de lui-même!” eli ”antaa asioiden mennä omaa rataansa, maailmakin pyörii itsekseen”.

Laissez-faire -valtiota ei ole koskaan ollut olemassa, sillä valtio on aina jossain määrin puuttunut vapaaseen markkinatalouteen.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Iso sivistyssanakirja, WSOY 2008, s. 189
  2. Skousen, Mark: The Making of Modern Economics: The Lives and Ideas of the Great Thinkers, s. 48. 2nd ed.. Armonk: M. E. Sharpe, 2009. ISBN 978-0-7656-2226-6. (englanniksi)

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Faccarello, Gilbert: The Foundations of Laissez-faire: The economics of Pierre de Boisguilbert. Routledge, 1999. ISBN 0-415-20799-1. (englanniksi)
  • Nevanlinna, Tuomas & Relander, Jukka: Työn sanat. Helsinki: Teos, 2006. ISBN 951-851-073-3.