Laatokka (sanomalehti)

Sortavalassa vuosina 1881–1914 ilmestynyt sanomalehti
Lehden ensimmäisen numeron etusivu.

Laatokka oli Sortavalassa sekä myöhemmin Joensuussa, Jyväskylässä ja Pieksämäellä vuosina 1881–1951 ilmestynyt sanomalehti. Vuosina 1914–1917 sen nimenä oli Sortavalan Sanomat ja vuosina 1946–1949 Sisämaa–Laatokka.[1]

Sortavalan seminaarin lehtorit perustivat Laatokan alueensa suomenmieliseksi lehdeksi. Vuodesta 1901 lähtien se oli linjaltaan nuorsuomalainen ja perustuslaillinen. Lehti lakkautettiin ensimmäisen maailmansodan alussa, minkä jälkeen sitä julkaistiin kevääseen 1917 saakka nimellä Sortavalan Sanomat. Suomen itsenäistymisen jälkeen lehti kannatti aluksi edistyspuoluetta, mutta vuonna 1919 siitä tuli kokoomuksen äänenkannattaja. Laatokka oli alueensa valtalehti talvisotaan saakka, minkä jälkeen se alkoi ilmestyä Joensuussa.[1]

Laatokka palasi Sortavalaan helmikuussa 1942. Kaupunkinsa ainoana lehtenä siitä tuli vuonna 1943 sitoutumaton, karjalaisuutta korostava julkaisu. Jatkosodan jälkeen lehti ilmestyi Jyväskylässä Sisä-Suomi -lehden aineistolla täydennettynä. Vuonna 1946 Laatokka siirtyi Pieksämäelle kirjapainoyhtiönsä uusiin tiloihin. Sisämaa–Laatokka -nimellä se pyrki vastaamaan valvontakomission vaatimuksiin sekä vakiinnuttamaan asemiaan uudella ilmestymispaikkakunnallaan. Kesällä 1949 lehti otti takaisin vanhan nimensä ja ilmoitti omistautuvansa karjalaisuuden asialle. Laatokkaa varten perustettiin uusi yhtiö, joka pian kulutti loppuun pääomansa ja lehden julkaiseminen oli pakko lopettaa. Vanha kirjapainoyhtiö perusti vuonna 1951 lyhytikäiseksi jääneen Pieksämäen Seudun Sanomat -lehden.[1]

Lehti ilmestyi vuodesta 1882 lähtien kerran, vuodesta 1888 kahdesti, vuodesta 1905 kolmesti ja vuodesta 1943 kuudesti viikossa. Sen levikki oli 4 600 kappaletta vuonna 1905, 8 800 vuonna 1939 ja lähes 16 000 vuonna 1944. Päätoimittajina työskentelivät Kaarlo Suomalainen (1882–1884), O. A. Forsström (1883), Kosti Raitio (1885–1887), Reijo Tirronen (1887–1888), Taavi Lehtinen (1888–1893 ja 1922–1924), Ernst Arthur Hagfors (1893–1900), K. S. Kaikkonen (1900–1907), Aleksanteri Rantalainen (1908–1909), Jaakko Laurila (1909–1911), Verneri Vesterdahl (1911–1913), John Elis Zidbäck (1913–1914), Santeri Jehkonen (1914–1916 ja 1918–1919), Yrjö Eränen (1916–1917), Yrjö Juuti (1917–1918), Mikko Uotinen (1919–1920), Ilmari Havu (1921–1922), Ville Sederholm (1920 ja 1922–1929), Uki Nieminen (1929–1942), Eetu Valve (1942–1943), Toivo Rasilainen (1943–1945), Ilmari Soppi (1945–1948), J. Härmäneva (1948–1949), Mikko Tshokkinen (1949–1951) ja Mikko Aaltonen (1951).[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Suomen lehdistön historia 6: Hakuteos Kotokulma – Savon Lehti, s. 52–54. Kuopio: Kustannuskiila Oy, 1988. ISBN 951-657-240-5.

Aiheesta muuallaMuokkaa