Avaa päävalikko

HistoriaMuokkaa

Shang-dynastian valta-asemaa nousi uhkaamaan valtakunnan läntisillä rajamailla sijainnut Zhou-heimo.[1] Zhou-vallan keskuspaikka sijaitsi Weijoen laaksossa, nykyisen Shaanxin alueella, lähellä Xi'ania.[2][1][3] Zhout kukistivat Shangit lopullisesti Muyen taistelussa. Taistelun ajankohdasta ei olla yksimielisiä, mutta se sijoittuu muutaman vuosikymmenen sisälle, vuoden 1050 eaa. molemmin puolin.[2][1][4] Tarinat kertovat Zhou-dynastian ensimmäisen kuninkaan Wun olleen hyveellinen kuningas, joka kukisti tyrannimaisen Shang-kuninkaan.[2][3] Todellisuudessa Xia-, Shang-, ja Zhou-dynastiat olivat osaksi päällekkäisiä, mutta niiden valtakeskukset sijatsivat eri puolilla Keltaisenjoen laaksoa. Ne olivat teokraattisia pronssikauden valtioita, joissa kuningas sai valtansa uskonnollisesta merkityksestään.[5]

Zhou-dynastian vallan alkuaikoina alkoi kehittyä feodaalinen järjestelmä, jossa maa-alueet läänitettiin oman klaanin ja liittolaisklaanien jäsenten kesken. Zhou-ruhtinaiden omassa suorassa hallinnassa ollut alue käsittivät osia nykyisen Shaanxin ja Henanin alueista.[1][6] Näin ollen Zhou-kuninkaan valta koostui käytännössä hänen suorassa hallinnassaan olevasta pääkaupungista, sekä useista vasallivaltioista, jotka maksoivat veroa Zhou-kuninkaalle. Zhou-kuninkaan valta perustui siihen että hän oli jumalallisessa asemassa, jonka lääninherrat tunnustivat ylimmäksi valtiaaksi. Järjestelmässä oli se heikkous, että kun lääninherrat kasvoivat voimakkaammiksi, he alkoivat toimia itsenäisesti ja pitivät Zhou-kuningasta enää nimellisenä hallitsijana.[1][6] Järjestelmän tarkoitus oli vahvistaa Zhou-hallitsijan valtaa, mutta myöhemmin kuninkaat eivät enää pystyneet jakamaan uusia läänityksiä vasalleilleen, minkä seurauksena vasallit alkoivat samaistua omaan alueeseensa eivätkä enää olleet uskollisia Zhou-hallinnolle.[7] Läänityksistä syntyi ajan kuluessa useita itsenäisesti toimivia pieniä valtiota, jotka taistelivat vallasta keskenään.[8][9]

Zhou-dynastian vasallit muuttuivat yhä tyytymättömimmiksi ja kuninkaan oli yhä vaikeampi ylläpitää valtaansa. Valtakuntaa uhkasivat myös Keski-Aasian aroilla vaeltavat jousilla varustautuneet hevospaimentolaiset, jotka muodostivat nopealiikkeiset taistelujoukot. He aiheuttivat huomattavia levottomuuksia Keski-Aasiassa 800-luvulla eaa.[9] Kuningas Youn valtakaudella vuosina 781-771 eaa. kuninkaan arvovalta oli jo niin heikko, että yksikään vasalli ei tullut avuksi, kun barbaariheimot hyökkäsivät lännestä Zhoun valtakeskukseen ja surmasivat kuningas Youn.[9][6]

HallitsijatMuokkaa

(Wang 王 tarkoittaa kuningasta; käännöstä herttua tällä sivulla käytetään arvonimestä wujue 五爵.)

  • Zhou Wuwang 周武王 (Ji Fa 姬發 (姬发)), Zhoun ensimmäinen kuningas, noin 1050 eaa.
  • Zhou Chengwang 周成王, joka hallitsi enonsa, Zhoun herttuan Danin, 周公旦 avulla
  • Zhou Kangwang 周康王
  • Zhou Zhaowang 周昭王
  • Zhou Muwang 周穆王
  • Zhou Gongwang 周共王
  • Zhou Yiwang 周懿王
  • Zhou Xiaowang 周孝王
  • Zhou Yiwang 周夷王
  • Zhou Liwang 周厲王, 878–841 eaa.
  • Hallitsijaton kausi 共和, 841–828 eaa. Lun herttua Zhou ja Yanin herttua Shao hallitsivat lapsikuninkaan puolesta
  • Zhou Xuanwang 周宣王, 827–782 eaa.
  • Zhou Youwang 周幽王, 781–770 eaa.

Elämä ja kulttuuriMuokkaa

Zhoun kulttuuri ennen Shang-dynastian kukistamista oli ilmeisesti Weijoen laakson paikallisten kulttuurien sekoitus. Shangin alueita vallatessaan Zhou omaksui Shangin kulttuuripiirteet. He käyttivät lähes samaa kilpikonnanluista ennustamista, samoja pronssin valamistamistapoja ja samoja hautausriittejä kuin Shang-kuninkaat. He kehittivät kuitenkin myös oman astioiden koristelutavan, joka poikkesi selvästi Shang-dynastian koristeluista.

Historialliset tapahtumat Zhou-kaudella kirjattiin muistiin bambusta tehtyihin liuskoihin, mutta niitä ei ole säilynyt. Tekstejä on kuitenkin vuosisatojen ajan kopioitu, ja suuri osa niistä on siten edelleenkin luettavissa. Näistä kirjoituksista on tullut myös kungfutselaisuuden klassikoita. Oleellisia kirjoja ovat:

  • Shangshu (尚書 / 尚书 Shàngshū - Arvostetut dokumentit) eli Shujing (書經 / 书经 Shūjīng - Dokumenttien klassikko), joka on kokoelma puheita ja keskusteluja Xia-, Shang- ja Läntisen Zhou-dynastian ajoilta.
  • "Laulujen kirja" (Shijing 詩經 / 诗经) on kokoelma hymnejä, arvosteluja ja suosittuja uskonnollisia lauluja Läntisen Zhoun ja Kevättä ja syksyä -kausilta.
  • "Muutosten kirja" (Yijing 易經 / 易经) käsittelee siperiankärsämöstä ennustamista. Sitä pidetään kuningas Wenin ja Zhoun herttuan uudelleenjärjestämänä ja täydentämänä.

Shang-dynastian aikainen kulttuurikehitys muovautui selkeän kiinalaiseen tyyliin Zhou-dynastian aikana. Taide-esineistä tuli käytännöllisempiä, Taivas nähtiin vain hyväksyvänä tai tuomitsevana tahona (se lähetti tulvia, kuivuutta, maanjäristyksiä ja auringonpimennyksiä) ja rakennuksista ja hallintobyrokratiasta tuli osa perinteistä kiinalaista valtiota, ajattelua ja taidetta. Läntisestä Zhou-dynastiasta tuli malli kiinalaisen imperialismin historialle, sillä se näki yhdenmukaisuutta siinä, missä itse asiassa oli kulttuurista ja etnistä erilaisuutta.

Muutokset yhteiskunnassaMuokkaa

Hallitun alueen laajuuden vuoksi alueellisiksi hallitsijoiksi oli saatava luotettavia henkilöitä. Täten erityisesti lähellä pääkaupunkia nimitettiin valtaan sukulaisia. Toinen seuraus laajasta valtakunnasta oli byrokratian tarve. Kirjurintoimistosta tuli huomattavan tärkeä. Valtasuhteet muuttuivat: nyt kuninkaat olivat yksinkertaisesti virkamiesten päämiehiä. Alueellisiksi johtajiksi nimitetyt sukulaiset kävivät sukupolvien vaihtuessa etäämmiksi, ja niin ollen alueet alkoivat etääntyä kuninkaasta ja itsenäistyä. Runoista ja muista kirjoituksista tuli yksilöllisempiä ja niissä saatettiin ilmaista omia mielipiteitä hallitsevasta luokasta. Kirjallisuudessa siirryttiin uskontokeskeisyydestä kohti maailmankuvaa, jossa luonto ja ihmiset olivat keskeisessä asemassa. Ihmiset vastasivat omasta elämästään sen sijasta, että esi-isät tai Taivas olisivat tehneet sen heidän puolestaan.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Haw, Stephen G.: Matkaopas historiaan - Kiina. Suomentanut Toppi, Anne. Suomi: Oy UNIpress AB, 2005. ISBN 951-519-110-3.
  • Malmqvist, Göran: Otavan suuri maailmanhistoria 5 - Idän suurvallat. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1983. ISBN 951-51-07161-0.
  • Huotari, Tauno-Olavi & Seppälä, Pertti: Kiinan kulttuuri. Otava, 2005 (5. painos). ISBN 951-1-15943-7.
  • Shaugnessy, Edward L.: Kiehtova Kiina. Gummerus, 2006. ISBN 951-20-7160-6.
  • Scarpari Maurizio: Historialliset kulttuurit - Kiina. Suomentanut Salminen, Raimo. Weilin+Göös Oy, 2008. ISBN 978-951-0-32992-4.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e Matkaopas historiaan - Kiina, s.59-62
  2. a b c Otavan suuri maailmanhistoria 5, s.33-34
  3. a b The Zhou Period U.S. Library of Congress. Viitattu 2.8.2018. (englanniksi)
  4. Scarpari, s.34-36
  5. Huotari 2005, s. 39–41
  6. a b c Otavan suuri maailmanhistoria 5, s.34-39
  7. Shaughnessy, s.24-25
  8. Shaughnessy, s.26-27
  9. a b c Matkaopas historiaan - Kiina, s.64-65