Xia-dynastia

Kiinan dynastia

Xia-dynastia (夏 [Xià]) hallitsi Kiinassa noin vuosina 2100–1600 eaa. Tältä ajalta ei ole säilynyt kirjoituksia, vaan dynastiaa koskevat tiedot on kirjoitettu yli tuhat vuotta myöhemmin. Niinpä yksityiskohdat ja tarkat vuodet ovat epävarmoja, jopa dynastian olemassaolosta on esitetty epäilyjä vaikka arkeologiset todisteet puhuvatkin sen puolesta.

Arkeologisiin löytöihin kuuluu Xia-dynastian palatsi, joka rakennettiin 1700 eaa. Erlitoussa Keski-Kiinassa sijaitsevat palatsialueen jäänteet ulottuvat runsaan kahden tuhannen neliömetrin alueelle. Suhteellisen hyvin säilyneestä palatsista voi päätellä, että se on toiminut mallina myöhempien dynastioiden suurikokoisemmille palatseille. Pronssikautisen palatsin raunioista löytyi myös pronssista esineistöä.[1]

Tällä sivulla nimet on kirjoitettu mandariinikiinan mukaisesti pinyin-latinisaatiota käyttäen. Nimet on esitetty myös kiinalaisin merkein. Nimet ovat ensin perinteisillä merkeillä, sitten hakasulkeissa pinyinillä kirjoitettuina, ja vielä lopuksi aaltosulkeissa yksinkertaistetuilla merkeillä mikäli ne poikkeavat perinteisistä.

Ennen Xia-dynastiaa - mytologiaaMuokkaa

Kiinan kulttuuri on todennäköisesti vanhin näihin päiviin saakka säilynyt kulttuuri maailmassa. Kiinalaiset sanovat joskus heillä olevan "5000 vuotta historiaa ja 7000 vuotta kulttuuria". Aivan näin pitkistä ajanjaksoista ei ole kiistattomia todisteita, ja suuri osa kertomuksista muinaisista ajoista on sijoitettava mytologian puolelle.

Vanhojen myyttien mukaan ennen Xia-dynastiaa Kiinassa olivat hallinneet Kolme hallitsijaa ja viisi keisaria. Näiden nimet vaihtelevat eri lähteissä, mutta tavallisimmin mainitaan Kolmena hallitsijana Fuxi (伏羲), Shennon (神农) ja Huangdi eli Keltainen keisari (黃帝), jotka hallitsivat kolmannen vuosituhannen alkupuolella ennen ajanlaskumme alkua.[2][3] Näitä olisivat seuranneet Viisi keisaria, joista kaksi viimeistä olivat tavallisimman käsityksen mukaan Yao (堯) ja Shun (蕣).[2] Shunin jälkeen valtaan nousi Xia-dynastian perustaja Yu (大禹) eli Dayu,[2] joka toisinaan myös mainitaan Yaon ja Shunin ohella kolmantena kulta-ajan keisareista.[3]

Xia-dynastiaMuokkaa

Aiemmat historioitsijat ovat epäilleet Xia-dynastian olemassaoloa, arvelleen sen olleen vain yksittäinen valtio monien kulttuurikeskuksien joukossa, mutta 二里頭 [Erlitou] (二里头) -löydöt viittaavat Xia-dynastian olemassaoloon. Arkeologit ovat löytäneet kaupunkimaista asutusta, pronssiesineitä ja hautoja Anyangista (安陽 / 安阳) Henanin (河南) provinssista, samoista paikoista, joista muinaiset kiinalaiset tekstit kertovat. Löydöissä on merkkejä laajasta kaupankäynnistä.

Ensimmäinen hallitsija, jonka poika astui puolijumalana isältään peritylle valtaistuimelle oli Keltaisen keisarin pojanpojan(pojan)?poika 大禹 [Dayu]. Hän oli siis ensimmäinen Xia-dynastian keisari ja päätti Viiden keisarin valta-ajan. Viisi keisaria olivat valinneet taidoiltaan ja hyveellisyydeltään parhaan henkilön seuraajakseen. Dayun sanotaan saaneen Keltaisenjoen tulvat hallintaan ja perustaneen Yhdeksän Provinssia (九州 [jiuzhou]). Dayun sanotaan hallinneen vuodesta 2205 eaa. vuoteen 2197 eaa., toisten lähteiden mukaan 1989 eaa.1978 eaa. Hänen ministereinään toimivat 稷 [Ji], 契 [Xie] ja 皋陶 [Gaotao].

Seuraavat hallitsijat olivat:

  • 帝啟 [di Qi] (帝启), keisari Qi
  • 太康 [Taikang] "Mahtava geng", jossa kangin 康 sijasta on 庚 [geng]
  • 中康 [Zhongkang] "Keskimmäinen geng"
  • 帝相 [di Xiang], keisari Xiang
  • 小康 [Xiaokang] "Pieni geng"
  • 帝杼 [di Zhu], keisari Zhu
  • 帝芒 [di Mang], keisari Mang
  • 帝泄 [di Xie], keisari Xie
  • 不降 [Buxiang], Voittamaton
  • 帝扃 [di Jiong], keisari Jiong
  • 帝厪 [di Jin], keisari Jin
  • 孔甲 [Kongjia]
  • 帝皋 [di Gao], keisari Gao
  • 帝發 [di Fa] (帝发), keisari Fa

Viimeinen Xia-dynastian hallitsija oli turmeltunut kuningas 桀 [Jie], jonka kukisti Shang-dynastian ensimmäinen hallitsija.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Ylen uutiset
  2. a b c Edward L. Shaughnessy: ”Muinaisaikojen sankareita”, Kiehtova Kiina, s. 80. Gummerus, 2006. 951-20-7160-6.
  3. a b Lars Göransson, Lars-Wilhelm Gynther: ”Hallitsijakaudet: Kiinan dynastiat”, Otavan tietokalenteri, s. 34. Suomentanut Pauli Kojo. Otava, 1970.

Aiheesta muuallaMuokkaa


Edeltäjä: Kiinan dynastiat Seuraaja:
Shang-dynastia