Länsi-Meksikon intiaanikulttuurit
Länsi-Meksikon intiaanikulttuurit olivat läntisessä Meksikossa vallinneita intiaaniperinteitä. Näitä oli Nayaritin, Jaliscon ja Coliman osavaltioissa. Näistä tunnetuin on kuiluhautoja rakentanut kulttuuri[1] 300 eaa. – 400 jaa. Näissä kulttuureissa näkyi Andien alueelta meritse tullut vaikutus, joka usein sekoittui mesoamerikkalaiseen perinteeseen, jota luonnehti muun muassa pallopeli.
Keski-Andien ja olmeekkien kulttuurien vaikutus muokkaa
Muodostavan kauden löytöjä alueelta ovat El Opeño ja Capacha[2]. Keramiikka levisi ehkä meritse Ecuadorista Guererroon joskus 2500 eaa. Porto Marquesiin[3]. Olmeekkienkin kulttuuri lienee alkujaan Ecuadorin-Perun seuduilta lähtöisin. Koko Mesoamerikkaan levinnyt olmeekkivaikutus levittäytyi varsinkin Guerreoon noin 1500–1200 eaa. Olmeekkivaikutuksen levitessä ja jatkuessa muualla Länsi-Meksikossakin noin 1000–400 eaa. Andien vaikutus ilmeni Nayaritissa, Jaliscossa ja Colimassa[3] Ensiksi Equadorissa 1000-luvulla eaa. vallinnut jalustinkahvakeramiikka levisi Pohjois-Peruun, mutta myös meritse Mesoamerikkaan Colimaan ja Tlatilcoon[4]. Niinpä Mesoamerikan keskiylängön kulttuuri yhdisti 1300 eaa. sekä olmeekki- että Andien vaikutteet. Kun olmeekkivaikutus katosi noin 400 eaa., syntyi kuiluhautakulttuuri ja Chupicuaron kulttuuri. Kuiluhaudat kukoistivat juuri Nayaritissa, Jaliscossa ja Colimassa. 400 eaa. syntyi Mezcalaan Guerreroon olmekkityyliä muistuttanut kulttuuri. Mezcalan kulttuuri sammui noin 300–500 jaa.[5]
Kuiluhautakulttuurit muokkaa
Meksikon nykyiset osavaltiot Colima, Jalisco ja Nayarit olivat 400 eaa. – 600 jaa. suurelta osin kuiluhautakulttuurin piirissä. Kuiluhautoja tehtiin Länsi-Meksikon lisäksi myös ainoastaan Ecuadorissa, Perussa ja Kolumbiassa. Kookkaat, ontot terrakottapianoisveistokset muistuttavat Pohjois-Perun Vicusin, Virun ja Mochican keramiikkaa. Monet pienoisveistokset esittävät sotureita, nimenomaan myöhäisen Nayaritin perinteessä[6]. Pienoisveistokset ja esittävät myös taloja, kyliä, pallokenttiä pelaajineen ja katsojineen.[6] Mutta parhaita pienoisveistoksia tehtiin Colimassa. Coliman veistokset esittävät monenlaisia ihmisen toimintoja, muun muassa sotureita ja saviastialastien kantamista torille[6]. Varhaisimmat pienoisveistokset olivet luultavasti Nayaritin "chinesco" tyyliä. Myöhemmissä Nayaritin pienoisveistoksissa on mies-naispareja[6]. Kuiluhautoja oli erilaisia ja eri kokoisia. Monesti kuiluhauta oli 3–20 metriä syvä ja oli kaivettu tuliperäiseen tuffiin[7]. Tärkeille henkilöille tehtiin erityiset syviä, kookkaita ja koristeltuja kuiluhautoja. Nayaritin kuiluhaudat olivat joko pullonmuotoisia tai sivukammioilla varustettuja[8]. Kammioita oli yksi tai kaksi, joskus monta. Kuiluhautauksissa haudattiin vainajien mukaan ainakin joskus ehkä myös ihmisuhreja[8] tai sitten kuiluhaudat olivat sukuhautoja. Vanhimmat kuiluhaudat ovat 200-luvulta eaa.[8] Vertailun vuoksi Perussa Paracas Cavernasin haudat ilmestyivät 500-luvulla eaa. ja Vicusin haudat 300 eaa.[9] Nayaritin ja Jaliscon kuiluhaudoista on löydetty mm pallokenttien pienoismalleja[10]. Meksikon länsiosat kuuluivat 500–600-luvulle asti kuiluhautakulttuuriin, mutta muualla Mesoamerikassa oli voimakas Teotihuacánin ja mayojen vaikutus. Toisaalta Teotihuacanin vaikutus levisi kuiluhautakulttuurin alueellekin talud-tablero-arkkitehtuurina ja keramiikkana. Chapala ja Cazcana toimivat välittäjinä läntisen ja Teotihuacánin kulttuurien välillä.[10].
Teuchtitlanin perinne muokkaa
Teuchtitlanin perinne rakensi pyöreitä pyramideja Nayaritissa ja jaliscossa noin 200 eaa. – 900 jaa. 900 jaa. ilmestyivät neliömäiset pyramidit.
Jälkiklassinen kausi muokkaa
Zacatecasin luoteisosan Alta Vistan seremoniakeskus kukoisti 300–500. Tämän tyyli levisi varhaisella jälkiklassisella ajalla Mesoamerikkaan. Tolteekkien vaikutus levisi 900–1200 jaa. Pieniä valtioita syntyi. Jotkut näistä solmivat liittoja laajenemishaluisia taraskeja vastaan[11], motta monesti sotivat keskenään. Näitä valtioita olivat Tonalta, Sayula, Etzatlan, Colimas, Ixtlan, Sentipaspac ja Aztatlan.[11]. Misteekki-pueblan kulttuuri levisi. Metalli ilmaantui Nayaritiin ja Jaliscoon noin 600–1200 jaa. Noin 600–800 jaa. oli rannikolla lähinnä vain kuparia. Noin 1200 jaa. metallien käyttö levisi laajalti Mesoamerikkaan[12]. Noin 1200 eaa. ilmestyi Michoacaniin pohjoisesta tulleiden taraskien valtio. 300-luvulla taraskivaltio kasvoi suureksi keskukseksi, jonka pääkaupunki oli Tzintzuntzan. Tätä luonnehti yucata-puramidi, jollainen oli sorakulmaiselle jalustalle tehty pyöreä koroke, jonka päällä oli sylinteripyhäkkö. Taraskit palvoivat pääasiassa Curicaveria, joka oli tulen ja auringon jumala. Myös Guadalajaran Tonalan valtio kasvoi suureksi. Espanjalaiset saapuivat 1521 valloittamaan aluetta yhdessä tlaxcalteekkien kanssa.
Lähteet muokkaa
- Talvitie, Jyrki K. & Ilmonen, Anneli: Sulkakäärme ja jaguaarijumala: Meksikon ja Guatemalan intiaanikulttuurit. Tampereen taidemuseo, 2001. ISBN 9789529549429.
- Michael Coe, Dean Snow and Elizabeth Benson: Atlas of Ancient America. Oxford, 1986. ISBN 0-8160-1199-0, ISBN 978-0-81601199-5. (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ Talvitie-Ilmonen 1997 s. 87
- ↑ Coe s. 91
- ↑ a b Talvitie-Ilmonen 1997 s. 88
- ↑ Talvitie-Ilmonen 1997 s. 89
- ↑ Talvitie-Ilmonen 1997 s. 90
- ↑ a b c d Coe 1986, s. 103
- ↑ Coe 1986, s. 102, 103
- ↑ a b c Talvitie-Ilmonen 1997 s. 91
- ↑ Talvitie-Ilmonen 1997 s. 91–92
- ↑ a b Talvitie-Ilmonen 1997 s. 92
- ↑ a b Talvitie-Ilmonen 1997 s. 94
- ↑ Talvitie-Ilmonen 1997 s. 95
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Länsi-Meksikon intiaanikulttuurit Wikimedia Commonsissa
