Kyyhkylä
Kyyhkylä on kuntoutus- ja hyvinvointikeskus, joka sijaitsee Etelä-Savossa, 7 kilometriä Mikkelin keskustasta. Kyyhkylässä toimi vuodesta 1927 vapaussodan sotainvalidien kuntoutuskoti,[1] jonka yhteyteen rakennettiin vuonna 1973 kuntoutussairaala. Kyyhkylä on viimeksi tarjonnut kuntoutus- ja hyvinvointipalveluiden lisäksi myös matkailu-, kokous- ja juhlapalveluita. Sitä ennen paikka toimi 2020-luvun alkuvuosina vastaanottokeskuksena erityisesti ukrainalaisille Venäjän hyökkäystä paenneille.[2]
Kyyhkylän kartanon päärakennus on rakennettu 1856 ja peruskorjattu viimeksi vuonna 2005.
Historia
muokkaaKyyhkylä kuului 1600-luvulla kreivi Pietari Brahen läänityksiin, josta muodostui 1700-luvulla herraskartano. Sen alkuaikojen merkittävä isäntä oli Riiasta kotoisin ollut ja isonvihan vuosina Suomeen asettunut soturi Johan Henrik Fieandt, joka sai kartanon omistukseensa avioliiton kautta. Merkittävä isäntä oli myös Johan Henrikin pojanpoika everstiluutnantti Otto Karl von Fieandt, Haapaniemen sotakoulun topografisen osaston perustaja. Hänen kuoltuaan 1825 kartano päätyi lyhyeksi aikaa kauppias Jaakko Manniselle ja sitten muille vaihtuville omistajille, kunnes Vapaussodan Invalidien liitto osti kartanon kauppaneuvos Pulkkisen perillisiltä vuonna 1927.[3][1]
Vapaussodan Invalidien liitto luovutti kartanon vuonna 1970 Sotainvalidien Veljesliitolle. Luovutuksen jälkeen kartano toimi Kyyhkylän invalidi- ja sairaskotina. Kyyhkylän kuntoutussairaalaa alettiin rakentaa vuonna 1973,[4] jolloin kartano yhdistyi osaksi kuntoutussairaalaa. Vuoteen 1988 asti vanha päärakennus sivurakennuksineen ja Kyyhkylän kuntoutussairaala olivat kaksi erillistä laitosta, mutta sittemmin ne ovat toimineet yhdessä.lähde?
Myrskytuhoja ja tulipaloja
muokkaaAlkuperäisestä invalidikodin pihapiiristä ei ole jäljellä kuin päärakennus ja johtajan asuntona aikoinaan toiminut omakotitalo − muut rakennukset tuhoutuivat suuressa tulipalossa 9. heinäkuuta 1935[1]. Palo oli saanut alkunsa asuntorakennuksesta, jossa oli kaiketi pudonnut hiili lattialle tai veto oli lennättänyt kipinän lattialle. Kukaan ei kuitenkaan ehtinyt sitä nähdä ennen kuin tuli ja savu olivat ehtineet jo ulko-ovelle saakka: kaikki työkuntoinen väki oli ulkona heinätöissä. Tuli levisi kuivassa heinäntekosäässä nopeasti muihin rakennuksiin, ja sen pauhu sulki ajotien maantieltä kartanon pihaan, mikä hidasti sammutustöiden aloitusta. Tulipalo tuhosi neljän invalidiperheen, Vilénin, Toikan, Valkaman ja Haaviston, sekä kahden karjanhoitajan kodit ja irtaimiston. Yhteensä 14 lasta jäi kodittomaksi.lähde?
Vuoden 1935 tulipalossa säästynyt päärakennus oli vähällä palaa kymmenen vuotta myöhemmin, kun helmikuun 1945 kovien pakkasten aikaan piti putkia sulattaa sähkövastusten avulla. Sammutustyöt kestivät seuraavaan päivään, ja syntyneet vahingot olivat mittavat.lähde?
Mikkelin seudulla riehui 21. tammikuuta 1957 pyörremyrsky. Kyyhkylän kartanon päärakennuksen aamiainen keskeytyi kovaan rysäykseen ja sitä seuranneeseen lauta- ja pellinpalasateeseen. 24 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli repi irti koko länsipuolen katon ja osan parruistakin.lähde?
Kartanohotelli
muokkaaKyyhkylän Kartano sijaitsee aivan Kyyhkylän Kuntoutuskeskuksen läheisyydessä. Kartano toimii hotellina ja majoitustilana kursseilla sekä kokous- ja juhlatilana. Kartano on peruskorjattu vuonna 2006. Kartano toimii myös tilausravintolana vuoden ympäri. Majoitustilana toimii Kartanon yläkerta, jossa on yhteensä 14 huonetta. Kartanossa on myös erilaisia kokoustiloja.
Kesällä vuonna 2011 vanhan kartanon pihapiiriin valmistui uusi majoitusrakennus. Rakennus toimii hotelli- ja kokouspaikkana.
Kyyhkylän kuntoutuskeskus
muokkaaKyyhkylä on keskittynyt työikäisten hyvinvointipalveluihin ja ortopedisten, neurologisten, ikääntyvien sekä muistisairaiden kuntoutukseen. Kyyhkylässä on myös pitkät perinteet sotainvalidien ja veteraanien kuntoutuksessa.
Kelan kurssit
muokkaaKyyhkylä tarjoaa myös kurssimuotoista kuntoutusta. Kurssimuotoisessa kuntoutuksessa kerätään samantyyppisten terveysongelmien kanssa elävät ihmiset yhdelle kurssille. Kurssit tarjoavat ammattilaisten ohjauksen lisäksi myös vertaistukea.
Työhyvinvointi
muokkaaKyyhkylässä on tarjolla myös erilaisia työhyvinvointiin liittyviä palveluita. Kyyhkylässä on mahdollista teettää kuntokartoituksia ja kuntotarveselvityksiä sekä järjestää työhyvinvointipäiviä tai pitempiä kuntoutusjaksoja.
Hoitopalvelut
muokkaaKyyhykylässä on mahdollisuus laitoshoitoon, jossa tuoetaan asukkaiden toimintakyvyn säilymistä samalla huomioiden heidän henkilökohtaiset tarpeensa.
Hyvinvointi- ja virkistyspalvelut
muokkaaKyyhkylässä on tarjolla myös hyvinvointipalveluita, kuten hierontaa, fysioterapiaa ja jalkaterapiaa. Kyyhkylässä on myös allasosasto, kuntosali ja liikuntasali.
Konkurssiuhka 2024
muokkaaKiinteistön omistava Mikkelin kaupunki haki lokakuun lopussa 2024 siinä toimivat yritykset Kyyhkylän Oy:n ja Wellbeing365 Oy:n konkurssiin pääosin vuonna 2024 syntyneiden satojen tuhansien eurojen vuokrarästien takia.[2]
Lähteet
muokkaa- Kyyhkylän kotisivut [1]
- Hannele Wirilander: Kyyhkylä kautta aikojen. (1. painos) Mikkeli: Kyyhkylän Tuki- ja Perinneyhdistys r.y., 1997. ISBN 952-90-8617-2 (suomeksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c Kyyhkylän invaliidikoti 25-vuotias. Helsingin Sanomat, 9.6.1952, s. 2. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b Palvaila, Jaakko: Mikkeli hakee Kyyhkylän Kartanoa ja kuntoutuskeskusta konkurssiin – vuokria rästissä satoja tuhansia euroja Yle Uutiset. 4.11.2024. Viitattu 4.11.2024.
- ↑ Tuohikorpi, Tatu: Kyyhkylä - Fieandtien vanha sukukartano ja invalidikoti vapaussodan invalidien tyyssijaksi. Helsingin Sanomat, 15.9.1956, s. 8. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Käyhty, Aila: Pöyryt saivat saunan, wc:n ja makuualkovin. Helsingin Sanomat, 6.9.1993, s. 5. Näköislehti (maksullinen).
Aiheesta muualla
muokkaa- Kyyhkylän kotisivut (kyyhkyla.fi)
- Porrassalmen historiallinen maisema (Kyyhkylä sijaitsee tässä valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä) (rky.fi)
- Kyyhkylä. Kansamme lahja vapaussodan sankareille, Hakkapeliitta, 27.11.1934, nro 48, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot