Kyläyhdistys
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kyläyhdistys on Suomessa kylätoimintaa harjoittava yhdistys.[1]
Laajemmassa mielessä kyläyhdistyksiksi kutsutaan myös kylätoimikuntia (rekisteröimätön yhdistys) ja taajamissa toimivia asukasyhdistyksiä. Kyläyhdistykseksi voidaan kutsua näiden lisäksi myös nuorisoseuraa, maamiesseuraa tai muuta yhdistystä, joka harjoittaa järjestäytynyttä kylätoimintaa. Suomessa kyläyhdistyksiä on noin 3100 ja kylätoimikuntia noin 900.[1]
Kylätoimintaa harjoittavat muualla maailmassa erilaiset kyläyhdistykset, kylätoimikunnat ja esimerkiksi Ruotsissa myös kyläosuuskunnat. Joissakin maissa - ja Suomessakin parissa kunnassa - kylätoimikunta voi olla julkishallinnon alimman tason toimielin.
Toimialue ja toiminta-ajatus muokkaa
Kyläyhdistyksen toimialue on yleensä yksi kylä. Tosin kunkin kylän historiasta ja erilaisista määrittelyistä johtuen kyläyhdistyksen toimialue saattaa olla useampi kylä tai joskus jopa vain osa kylästä. 1990-2000-luvuilla kylätoimikunnat ovat joskus rekisteröityessään yhdistyneet useamman kylän yhteiseksi kyläyhdistykseksi.
Kyläyhdistys edustaa kylän kaikkia asukkaita. Kyläyhdistyksen rooli on olla kylän eri yhdistysten ja toimijaryhmien yhteinen foorumi, jossa voidaan keskustella koko kylää koskettavista asioista ja muun muassa sovitella vuoden toimintakalentereita yhteen. Kyläyhdistykset ovat paikallisia kansalaisjärjestöjä.
Kyläyhdistys voi laatia kylän kehittämistä koskevan kyläsuunnitelman, jonka toimenpiteitä toteuttavat kyläyhdistys, muut kylällä toimivat yhdistykset, yritykset, kunta ja muut organisaatiot.
Hallinto ja historia muokkaa
Rekisteröidyn kyläyhdistyksen hallinto on normaali suomalainen yhdistyshallinto: vuosikokous ja hallitus. Rekisteröimättömässä kylätoimikunnassa kylätoimikunta-nimikkeellä kutsutaan sekä yhdistystä että sen hallitusta. Kyläyhdistyksen puheenjohtajaa kutsutaan monesti epävirallisesti kyläpäälliköksi. Kyläyhdistyksien vuosikokouksia kutsutaan vielä usein kyläkokouksiksi.
Kyläyhdistyksiä, tuolloin lähinnä kylätoimikuntia, perustettiin eniten 1980-luvulla. Eri maakunnissa perustamisen vilkkain ajankohta oli eri vuosina. Nykyään suurin osa uusista kyläyhdistyksistä perustetaan suoraan rekisteröidyksi yhdistykseksi.
Kyläyhdistykset voivat olla jäseninä maakunnallisissa yhdistyksissään, jotka ovat puolestaan Suomen Kylätoiminta ry:n jäseniä. Tämän lisäksi monet kyläyhdistykset ovat esimerkiksi seutukuntansa maaseudun kehittämisyhdistyksen jäseniä.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kumpulainen, Kaisu: Kulttuuri osana aktiivisen kylän rakentumista Jyväskylän yliopisto kulttuuripolitiikka. Viitattu 15.7.2021. [vanhentunut linkki]