Kuussalon Kaarina
Kuussalon Kaarina on Kangasalla perimätietona kerrottu tarina 1600-luvulla Kuussalon kylässä asuneesta Kaarinasta, talonpoikaisnaisesta, johon nuori aatelismies oli rakastunut. Miehen suku kuitenkin juonitteli naisen noidaksi ja Kaarina joutui mestattavaksi. Kaarina ilmoitti ennen kuolemaansa, että mestauskivi tulisi vuotamaan verta todisteena hänen syyttömyydestään. Tarinan mukaan mestauskivi on muurattuna 1760-luvulla rakennetun Kangasalan kirkon vasemman takasivustan seinään. Tarua osaltaan heijastelee myös Kangasalan vaakuna, jossa on seitsemän punaista pisaraa symboloimassa verta vuotavaa kiveä.
Kuussalon Kaarinan tarinaa popularisoi myös balladi, joka sävellettiin Oskar Uotilan (s. 1853, k. 1903) vuonna 1890 laatimaan runoon Kaarinan veri[1].[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ Asplund, Anneli: Balladeja ja arkkiveisuja. Suomalaisia kertomalauluja., s. 271. Helsinki: SKS, 1994.