Kuule, Isä taivaan, pyyntö tää

Jaakko Löytyn sanoittama virsi

Kuule, Isä taivaan, pyyntö tää on Jaakko Löytyn sanoittama virsikirjan virsi numero 501. Virren sävelmä on alkuosa eteläafrikkalaisen Enoch Sontongan vuonna 1897 säveltämästä laulusta Jumala siunaa Afrikkaa (Nkosi Sikelel' iAfrika), josta tuli myöhemmin osa myös Etelä-Afrikan kansallislaulua.[1]

Kuule, Isä taivaan, pyyntö tää
säveltäjä Enoch Sontonga 1897
sanoittaja Jaakko Löytty
virsikirjan numero 501
virsikirjaan

Jaakko Löytyllä itsellään on vahvat siteet Afrikkaan, sillä pian hänen syntymänsä jälkeen hänen vanhempansa lähtivät lähetystyöhön Namibiaan, jossa Jaakko vietti lapsuutensa. Puolisonsa, kirjailija Kaija Pispan kanssa Löytty oli myöhemmin itse lähetystyössä Senegalissa.[2]

Kuule, Isä taivaan, pyyntö tää on lastenvirsi; virsikirjassa se on osastossa Lapset.

Virsi löytyy myös Ruotsin kirkon virsikirjasta numerolla 737, osastossa "Elämä Jumalan maailmassa." Virrestä on siellä myös ruotsinkielinen käännös, jonka Per Harling on tehnyt 1996 (Gud, som är i himlen, dig vi ber).[3]

Virsissä on vanhastaan pyydetty siunausta isänmaalle ja virsikirjassa oma oma osionsa isänmaavirsille. Virsikirjamme virret -teoksen kirjoittaja Tauno Väinölä huomauttaa, että virsi on uudenlainen avaus, sillä siinä pyydetään siunausta koko maailmaan. Kertosäkeessä veisataan: "Siunaa koko maailmaa" ja virressä pyydetään siunausta joka maanosalle erikseen: "Varjele ja siunaa Afrikkaa, Amerikan maita, Eurooppaa, Australiaa, suurta Aasiaa".

LähteetMuokkaa

  1. Väinölä, Tauno: Taustakuvaus virrestä 501 Evl.fi. Viitattu 20.12.2013.
  2. Tauno Väinölä: Virsikirjamme virret, s. 511. Helsinki: Kirjapaja, 2009.
  3. Ruotsin kirkon Virsikirja, s. 1260. Verbum Förlag AB, 2003.

Aiheesta muuallaMuokkaa