Kupari(I)kloridi

kemiallinen yhdiste

Kupari(I)kloridi eli kuprokloridi (CuCl) on epäorgaaninen Cu+- ja kloridi-ionien muodostama ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään muun muassa orgaanisen kemian synteeseissä.

Kupari(I)kloridi
Copper(I) chloride.jpg
Nantokite-unit-cell-3D-balls.png
Tunnisteet
CAS-numero 7758-89-6
Ominaisuudet
Molekyylikaava CuCl
Moolimassa 99,0
Ulkomuoto Valkoinen tai vihertävä kiteinen aine[1]
Sulamispiste 430 °C[1]
Kiehumispiste 1 490 °C[1]
Tiheys 4,14 g/cm3[1]
Liukoisuus veteen Ei liukene

Rakenne ja ominaisuudetMuokkaa

Kupari(I)kloridi on puhtaana huoneenlämpötilassa kiinteää valkoista ainetta. Hapettumisen vuoksi se on usein kuitenkin väriltään vihertävää tai harmahtavaa. Sen alkeiskoppi muistuttaa timantin rakennetta ja jokainen kupari(I)-ioni on neljän kloridi-ionin ympäröimä ja jokainen kloridi-ioni on sitoutunut neljään kupari(I)-ioniin. Näin muodostuu polymeerirakenne, jonka vuoksi yhdiste on käytännöllisesti katsoen liukenematon veteen. Kuumassa vedessä se hajoaa kupari(I)oksidiksi. Kupari(I)kloridi liukenee kuitenkin kloridi-liuoksiin muodostaen klorokupraatti(I)komplekseja, kuten [CuCl2]-, [CuCl3]2- ja [CuCl4]3-. Nämä klorokupraatti(I)kompleksit kykenevät sitomaan hiilimonoksidia, muodostaen karbonyylikomplekseja. Se muodostaa vesiliukoisia komplekseja myös ammoniakin, amiinien, nitriilien sekä tiosulfaatti- ja syanidi-ionien kanssa.[1][2][3]

Valmistus ja käyttöMuokkaa

Tyypillisesti kupari(I)kloridia valmistetaan alkuaineistaan kuparista ja kloorista. Reaktio suoritetaan tyypillisesti 450–900 °C:n lämpötilassa. Puhtainta tuotetta saadaan käyttämällä korkeita lämpötiloja, usein noin 700–900 °C. Kun reaktio on käynnistynyt, se on hyvin eksoterminen ja vaatii jäähdytystä.[2][3]

2 Cu + Cl2 → 2 CuCl

Muita tapoja valmistaa yhdistettä ovat kuparikloridin ja kuparimetallin kuumentaminen suolahappoliuoksessa tai kuparikloridin tai kuparisulfaatin pelkistys kloridi-ionien läsnä ollessa. Pelkistimenä voidaan käyttää sinkkiä, sulfiitteja, hydratsiinia, hydroksyyliamiinia tai fosforihapoketta.[1][2][3]

CuCl2 + Cu → 2 CuCl
2 CuCl2 + Na2SO3 + H2O → 2 CuCl + Na2SO4 + 2 HCl

Tärkein kupari(I)kloridin käyttökohde on kupariyhdisteiden kuten kupari(I)oksidin ja kuparioksikloridin valmistaminen. Muita käyttökohteita ovat katalyyttinä toimiminen ftalosyaniinivärien, silikonipolymeerien, akryylinitriilin ja dialkyylikarbonaattien valmistuksessa ja hiilimonoksidin sidonta.[1][2][3] Yksi käytetyimpiä reaktioita on Sandmeyer-reaktio, jossa kupari(I)kloridi reagoi aryylidiatsoniumsuolan kanssa muodostaen aryyliklorideja.[4]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 244. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
  2. a b c d H. Wayne Richardson:Copper Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003 Viitattu 26.03.2013
  3. a b c d H. Wayne Richardson: Copper compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000 Viitattu 26.03.2013
  4. A. Sethi: Systematic Laboratory Experiments In Organic Chemistry, s. 735. New Age International, 2006. ISBN 978-8122414912. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 26.03.2013). (englanniksi)
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.