Avaa päävalikko

Kuortaneen Kunto

suomalainen urheiluseura
KuKun logo

Kuortaneen Kunto (KuKu) on vuonna 1921 Kuortaneella perustettu urheiluseura, johon kuuluvat nykyisin ampuma-, jääkiekko-, nyrkkeily-, paini-, pesäpallo-, salibandy- ja yleisurheilujaostot sekä yhteinen suunnistus-hiihtojaosto. Aiemmin seuraan ovat kuuluneet myös ampumahiihto-, tennis-, jalkapallo- sekä poikaurheilu/nuorisojaostot. Lisäksi seuran väreissä on kilpailtu nopeuslaskussa ja triathlonissa.

Järjestetyt kilpailutMuokkaa

Kuortaneen Kunto tunnetaan parhaiten vuosittaisista yleisurheilun Eliittikisoista, jotka seura järjestää yhdessä erillisen Eliittikisaorganisaation kanssa. Näitä kilpailuja edeltäneitä juhannuskisoja on pidetty vuodesta 1934 lähtien. Kuortaneen Kunto on järjestänyt vuosien saatossa Suomen mestaruuskilpailuja ammunnassa (viimeksi ilma-aseiden SM-kilpailut 2003), hiihtosuunnistuksessa (keskimatkan SM-kisat 2007), nyrkkeilyssä (viimeksi miesten SM-kilpailut 2007), painissa (viimeksi 17-v. SM-kisat 2004) sekä yleisurheilussa (viimeksi veteraanien SM-hallikisat 2007). Seura järjesti myös nuorten vapaapainin EM-kilpailut vuonna 1994.

PainiMuokkaa

Kuortaneen Kuntoa edustanut Risto Björlin sijoittui pronssille Münchenin olympialaisissa kreikkalais-roomalaisen painin 57 kg:n sarjassa. Hän saavutti lisäksi kaikenvärisiä mitaleja EM-kisoista. Seuran painijat ovat vuosien saatossa saavuttaneet kymmeniä Suomen mestaruuksia: Markku Yli-Isotalolla on yksitoista, Reino Salimäellä yhdeksän, Jouni Ilomäellä seitsemän, Juhani Hakolalla viisi, Risto Björlinillä kolme, Aulis Keisalalla ja Tiina Ylisellä kaksi sekä Asko Ala-Kokkilalla, Asko Takalalla, Pauli Tuurilla yksi aikuisten Suomen mestaruus. KuKu voitti painin valtakunnallisen cup-mestaruuden vuonna 1968.

AmmuntaMuokkaa

Kuortaneen Kunnon tämän hetken vahvin laji on ammunta. Mira Nevansuu saavutti naisten ilmapistoolin EM-hopeaa maaliskuussa 2007 ja Jesse Peltomäen nimissä on useita nuorten sarjojen Suomen ennätyksiä. Vuonna 2006 seuran ampujat saavuttivat yhteensä 22 Suomen mestaruutta. Aikuisten henkilökohtaisia Suomen mestaruuksia ovat Mira Nevansuun lisäksi voittaneet Mirja Nevansuu, Anja Kalliolahti, Helena Hyytiäinen, Timo Niemelä ja Jyrki Kaaranka.

YleisurheiluMuokkaa

Kuortaneen Kunnon yleisurheiluhistorian kirkkain tähti on kymmenottelun EM- ja MM-hopeamitalisti Eduard Hämäläinen. Eeva-Liisa Kalliolahti saavutti EM-hopeaa tyttöjen 800 metrillä vuonna 1966. Kalevan kisoissa ovat kultaa voittaneet heidän lisäkseen Antti Lanamäki, Juhani Mäki-Maunus, Auvo Pehkoranta, Seija Kuha, Mikko Levola, Heikki Herva, Annu Mäkelä ja Anna Hämäläinen. Vuonna 2006 Samir Abbassi voitti pituudessa Suomen hallimestaruuden ja Eetu Viitala sai samassa lajissa pronssia Kalevan kisoissa. Vuonna 1967 Kuortaneen Kunto sijoittui Kalevan Maljan pisteissä kolmanneksi kokonaan omilla kasvateilla.

Muut yksilölajitMuokkaa

Heini Piipponen voitti vuonna 2005 tyttöjen nopeuslaskun maailmanmestaruuden. Hänellä on myös useita Suomen mestaruuksia, samoin kuin sisarellaan Sara Piipposella. Markku Rintala kuului Suomen ampumahiihtoviestijoukkueeseen, joka saavutti nuorten MM-hopeaa vuonna 1968. Hiihdossa Sauli Lähteenmaa saavutti aikanaan SM-hopeaa, samoin kuin Ari Yli-Kaatiala suunnistuksessa. Vuonna 2004 perustettu nyrkkeilyjaosto on aloittanut toimintansa menestyksellisesti; SM-mitaleja on tullut jo useita, viimeksi kotikehästä toivat SM-pronssia maaliskuussa 2007 Juha Sippola ja Jarkko Salama.

JoukkuepelitMuokkaa

Pesäpallossa Kuortaneen Kunnon miesjoukkue oli juoksun päässä noususta SM-sarjaan vuonna 1973. Seuran kasvatteihin kuuluvat muun muassa Kari Myllyniemi, Erkki Tuomiaho, Pekka Nummela, Esko Hietakangas, Jouni Kalliokoski, Pekka Hietakangas, Sami Karjala, Antti Kataja-Rahko, Teemu Auronen ja Leena Sippola. Jalkapalloa ja salibandyä on pelattu alasarjoissa, jääkiekossa on keskitytty junioripuolelle.

KuKu:n puheenjohtajat 1921–Muokkaa

  • Elias Sysilampi 1921–
  • Jaakko Honka-Hallila 1932–36
  • Heikki Yli-Porkkunen 1937–38
  • Toivo Keski-Mäenpää 1938–40
  • Lauri Rannikko 1945–46
  • Yrjö Rasinperä 1947
  • Lauri Rannikko 1948
  • Esa Riihimäki 1949–51
  • Jukka Uunila 1952–54
  • Anselmi Timoharju 1955–57
  • Jukka Uunila 1958–60
  • Anselmi Timoharju 1961–63
  • Matti Lähdesmäki 1964–65
  • Anselmi Timoharju 1966
  • Markku Ellä 1967–68
  • Keijo Oikari 1969–71
  • Markku Ellä 1972
  • Matti Lähdesmäki 1973–76
  • Tapani Hakola 1977–78
  • Pertti Peltokangas 1979–80
  • Aulis Keisala 1981–84
  • Rauno Laitila 1985–93
  • Jari Kamunen 1994–99
  • Heli Mäkinen 2000–03
  • Jussi Taittonen 2004–06
  • Hannu Sippola 2007–09
  • Antti Lassila 2010-11
  • Joni Mäkinen 2012-14
  • Antti Lassila 2015-

LähteetMuokkaa