Kuolemantanssi

Hakusana ”danse macabre” ohjaa tänne. Danse Macabre on myös Camille Saint-Saënsin orkesteriteos.

Kuolemantanssi (ransk. La Danse Macabre, engl. Dance of death, ital. La Danza Macabra, saks. Totentanz) on myöhäiskeskiajan kirkkotaiteessa esiintyvä aihe, joka kuvaa vertauskuvallisesti kuoleman yleismaailmallisuutta eli universaaliutta. Kuolemantanssi-aiheiset maalaukset sisältävät yleensä henkilöityneen kuoleman, joka johtaa tanssivien hahmojen joukkoa hautaan. Usein hautaan marssivassa kulkueessa esiintyy hahmoja kaikista yhteiskunnan kerroksista – kuninkaita, paaveja, munkkeja, nuoria, maatyöläisiä jne. Se on symbolikuva siitä, että kuolemassa kaikki ovat samanarvoisia. Aihe tunnetaan jo 300-luvulta alkaen, mutta se yleistyi Jean Le Fèvren La Danse Macabre -runon ilmestyttyä vuonna 1376.^[1]

Kuuluisimmat kuolemantanssit ovat ranskalaisissa ja saksalaisissa kirkoissa usein esiintyvät fresko-aiheet. Ne tehtiin yleensä mustan surman tunnelmissa muistuttamaan ihmisiä heidän elämänsä hauraudesta ja maallisen kunnian katoavaisuudesta. Bernt Notke maalasi 1400-luvun lopulla Lyypekin Mariankirkkoon loisteliaan Kuolemantanssin, mutta kirkko paloi vuonna 1942. Notken työpajan maalaama Kuolemantanssi on kuitenkin edelleen tallella Tallinnan Niguliste-kirkossa, joka toimii nykyään museona ja konserttisalina.^[2]

Suomen ainoa säilynyt kuolemantanssikuvaelma on 1500-luvun alussa tehdyssä seinämaalauksessa Inkoon kirkossa.^[3]^[4]

Kuolemantanssi on aiheena suosittu myös musiikissa. Klassiset säveltäjät, kuten Franz Liszt ja Camille Saint -Saëns ovat tehneet aiheesta sävellyksiä. Aihetta ovat suosineet myös erilaiset heavy metal -yhtyeet, kuten Iron Maiden kappaleella Dance of Death, joka löytyy yhtyeen julkaisemalta samannimiseltä levyltä (2003). Suomalainen metalliyhtye Catamenia on tehnyt Kuolon Tanssi -kappaleen Chaosborn-albumille ja saksalaisella Absurd-yhtyeellä on kappale nimeltä Pesttanz. Teemaa on jatkanaut okkultistista rokkia tekevä Ghost Dance Macabre -kappaleella 2018.