Kunnan jauhot

Kalle Päätalon romaani

Kunnan jauhot on Kalle Päätalon Juuret Iijoen törmässä -sarjan kolmas osa. Teos on ilmestynyt vuonna 1973 Gummeruksen kustantamana. Kirjasta on otettu uudelleenpainos vuonna 2015.[1]

Kunnan jauhot
Kirjailija Kalle Päätalo
Kieli suomi
Kustantaja Gummerus
Julkaistu 1973
Sarja: Juuret Iijoen törmässä
Edeltävä Tammettu virta
Seuraava Täysi tuntiraha
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Kirjan tapahtumatMuokkaa

Kirja sijoittuu 1930-luvun alun Taivalkoskelle. Kallen isä Herkko sairastuu keuhkokuumeeseen ja sen jälkiseurauksena hänen mielensä alkaa järkkyä. Lisäksi hän kuvitteli vaimonsa Riitun olevan uskoton ja ei juuri päästänyt tätä silmistään. Kevättalvella ja keväällä 1932 Herkkoa koitettiin houkutella kahteen otteeseen lähtemään Latvajärven talvisavottaan ja uittoon, mutta työstä ei tullut mitään. Kalle lähti kuitenkin uittomieheksi uittoon, joka eteni Latvajärvestä Latvaojaa pitkin Isojärveen ja siitä Välijokea Korvuanjokeen. Korvuanjokea oli edetty Lippamonniemen kartanolle, kun Kalle saa kuulla isänsä joutuneen lähtemään pakolla Oulun piirimielisairaalaan. Tämä oli Kallelle raskas uutinen. Hän kuitenkin jatkoi uittotyötä sen päättymiseen asti Korvuanjoen ja Suolijoen yhtymäkohtaan eli Suolihaaroihin. Tosin Kallen sai olla uitossa lähinnä isänsä ansioista johtuen, hänhän oli tuolloin vasta 12-vuotias.

Kesällä 1932 Riitu käy Oulussa katsomassa Herkkoa, joka ei vielä osoita paranemisen merkkejä. Syksyllä Kalle aloittaa viimeisen kouluvuotensa. Hän on välillä metsätöissä Hiltu-Jakin kanssa. Keväällä 1933 Kalle pääsee jälleen uittoon, joskin vain kokiksi Jaakko Hiltulan roikkaan. Hänen päätehtävänsä on keittää kahvia uittomiehille. Tällä kertaa uitto etenee Korvuanjoen latvoilta Pyhäjärvestä Suolihaaroihin. Ukkoherrana ei ole enää Hakala, edellisten keväiden ukkoherra. Kallen tuntipalkka putoaa nyt 2,50 markkaan, vaikkakin palkat ovat pudonneet yleisestikin johtuen yleisestä lamakaudesta. Alkukeväästä Kallen perhe on jo pudonnut kunnan avustusten varaan. Kunnan piirimieheltä on haettu lappuja, joilla saadaan jauhoja kaupasta. Tämä ei kuitenkaan kata perheen toimeentuloa, vaan Riitu joutuu kuppaamisen ohella käymään lastensa kanssa kylissä kerjuureissuilla. [2]

SovituksetMuokkaa

Mikko Niskasen elokuva Nuoruuteni savotat (1988)

LähteetMuokkaa

Tämä kirjaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.