Avaa päävalikko

Kuldīga (saks. Goldingen) on kaupunki Latvian länsiosassa. Vuoden 2018 arvion mukaan siellä asui 11 623 asukasta.[1] Kuldīga menetti vuoden 2009 hallintouudistuksessa kaupunkioikeutensa.lähde? Venta ja sen sivujoki Alekšupīte virtaavat Kuldīgan läpi.[2]

Kuldīga
Kuldīgan raatihuone
Kuldīgan raatihuone
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Kuldīga

Koordinaatit: 56°58′N, 21°58′E

Kunta Kuldīga
Kaupunginoikeudet 1378
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Inga Bērziņa
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 13,2[1] km²
Väkiluku (2018)  (arvio) 11 623[1]
 – Tiheys 880,5 as./km²
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Postinumero LV-330(1-3)









Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

 
Yksi joen kanaaleista.
 
Synagoga toimii nykyisin kirjastona.

Kuldīga mainittiin ensimmäisen kerran Liivinmaan aikakirjoissa vuonna 1242.[2][3] Kalparitaristo rakensi paikalle Jesusburg-nimisen linnan, joka kuitenkin tuhoutui myöhemmin.[4] Vuonna 1368 Kuldiga liittyi Hansaliittoon[2]. Kaupunginoikeudet se sai vuonna 1378 ja se oli Kuurinmaan ensimmäinen kaupunki ja Kuurinmaan herttuakunnan pääkaupunki ennen Jelgavaa.[4] 1800-luvun lopulla Kuldigaan tuli teollisuustoimintaa, jolloin väkiluku kasvoi ja rakennusten määrä kaupungissa lisääntyi. Ennen ensimmäistä maailmansotaa asukasluku oli jo 13 000.

NähtävyyksiäMuokkaa

Kuldīga on Cēsisin ohella maan parhaiten säilyneitä keskiaikaisia kaupunkeja. Se koostuu puutaloriveistä ja niiden välisistä mukulakivikaduista sekä Alekšupīte-joen rannoille rakennetuista 1600–1700-lukujen taloista.[4]

VesiputouksetMuokkaa

 
Ventas rumba

Kuldīgassa on kaksi merkittävää vesiputousta. Venta-joella sijaitsee Euroopan levein vesiputous Ventas rumba. Leveydeltään se on noin 240 metriä ja korkeudeltaan pari metriä. Toinen vesiputous on Alekšupīte-joella oleva Alekšupītes rumba, joka on Latvian korkein. Korkeutta sillä on neljä ja puoli metriä.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Kuldīga citypopulation.de. Viitattu 29.7.2019. (englanniksi)
  2. a b c d Taipale, Ari: Pitkin poikin Latviaa, s. 219–224. Vantaa: Tallinna-kustannus, 2007. ISBN 978-952-5293-38-8.
  3. History kuldiga.lv. Viitattu 29.7.2019. (englanniksi)
  4. a b c Savolainen, Tero H.: Sankarimatkailija Latvian maakunnissa, s. 244–245. Helsinki: Like, 2013. ISBN 978-952-01-0882-3.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä Eurooppaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.