Kryptosporidioosi
Kryptosporidioosi on Cryptosporidium-suvun alkueläinten, erityisesti Cryptosporidium parvum ja Cryptosporidium hominis -lajin aiheuttama ripulitauti, joka voi vaihdella oireettomasta kantajasta rajuun vesiripuliin. Taudinkuvaan kuuluvat myös kuume, päänsärky, lihaskivut ja mahan kouristelu. Sairaus leviää ulosteiden välityksellä.
Suomessa kryptosporidioosia todettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008 Kirkkonummella ja Tampereella, jolloin taudin sai noin 90 ihmistä. Vuodesta 2016 alkaen tauti on lisääntynyt lihakarjatiloilla, erityisesti vasikoissa, ja se voi tarttua myös ihmiseen.[1][2][3][4]
Taudin ehkäisyssä on tärkeää huolellinen hygienia, tiedotus ja epidemiologia.[5]
Kryptosporidioosin lääkehoidossa voidaan käyttää nitatsoksanidia (C12H9N3O5S), joka muuttuu elimistössä aktiiviseen muotoon titsoksanidiksi (C10H7N3O4S).
Lähteet muokkaa
- ↑ Tampereella ja Kirkkonummella parasiitin aiheuttamaa vatsatautia Helsingin Sanomat. 16.11.2012. Viitattu 18.2.2020.
- ↑ Päivi Köngäs: Vasikat levittävät vakavaa ripulitautia ihmisiin – tartunta-alue laajentunut Yle Uutiset. 16.1.2019. Viitattu 18.2.2020.
- ↑ Jouki Väinämö: Vasikkaripuli leviää Pohjois-Karjalassa Yle Uutiset. 18.12.2019. Viitattu 18.2.2020.
- ↑ Helmi Nykänen: Vasikoiden levittämä raju ripulitauti yleistyy Suomessa – tauti tarttuu helposti myös ihmisiin Yle Uutiset. 18.2.2010. Viitattu 18.2.2020.
- ↑ Kryptosporidioosi – nouseva zoonoosiuhka 2019. Ruokavirasto. Arkistoitu 18.2.2020. Viitattu 18.2.2020.
Aiheesta muualla muokkaa
- Arto Nieminen, Sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri: Kryptosporidioosi (pdf)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Cryptosporidiosis (englanniksi)
- Mayo Clinic: Cryptosporidium infection (englanniksi)
- Johns Hopkins Medicine: Cryptosporidiosis (englanniksi)
- Centers for Disease Control and Prevention (CDC): Cryptosporidiosis (englanniksi)