Kryogeenikausi

neoproterotsooinen maailmankauden keskimmäinen jakso noin 720–635 miljoonaa vuotta sitten

Kryogeenikausi on neoproterotsooinen maailmankauden keskimmäinen jakso noin 720–635 miljoonaa vuotta sitten. Silloin oli prekambrin viimeinen jääkausijakso, Varanger- tai Marino-kausi 650–635 miljoonaa vuotta sitten. On väitetty, että kryogeenikautena koko maapallo olisi ollut kokonaan tai melkein kokonaan jään peitossa (lumipallomaa).[1]

Kryogeenikausi päättyy ediacaravaiheen alkuun. Kauden päättyminen määritetään hiilipiikistä, joka tarkoittaa hiili-13:n äkillistä vähenemistä. Tämä saattaa liittyä eloperäisen hiilen lisääntymiseen ja laajalle levinneen monisoluisen elämän alkuun.

Kryogeenin jako

muokkaa
  • Varanger 650–630 miljoonaa vuotta sitten
    • Mortesnes 640– 630 miljoonaa vuotta sitten
    • Smalfjord 650–640 miljoonaa vuotta sitten
  • Sturt 720–660 miljoonaa vuotta sitten[1]

Kryogeenin jäätiköitymisiä

muokkaa
  • Kongon jokiallas: 950—750 miljoonaa vuotta sitten, ja 620—600 miljoonaa vuotta sitten
  • Australia: 800—780 miljoonaa vuotta sitten ja 690—680 miljoonaa vuotta sitten
  • Kiina: 800—760 miljoonaa vuotta sitten, 740—700 miljoonaa vuotta sitten ja 600 miljoonaa vuotta sitten
  • Läntinen Pohjois-Amerikka: 850—800 miljoonaa vuotta sitten
  • Sahara: 730—650 miljoonaa vuotta sitten
  • Norja: 650 miljoonaa vuotta sitten
  • Huippuvuoret: 593—573 miljoonaa vuotta sitten

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b Rafferty, John P.: Cryogenian Period Encyclopædia Britannica. Viitattu 12.01.2018. (englanniksi)