Kreikan maastopalot 2023
Kreikan maastopalot 2023 vaivasivat Kreikkaa erityisesti heinä-elokuussa 2023. Paloja riehui varsinkin Keski-Kreikassa, Länsi-Traakiassa, Ródoksella ja Korfulla. 26. elokuuta mennessä paloissa oli tuhoutunut yhteensä noin 161 008 hehtaaria maata ja niissä oli vapautunut noin 7,93 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.[1]
| Kreikan maastopalot 2023 | |
|---|---|
 Palo Páneio-vuorella Attikassa 17. heinäkuuta 2023. |
|
| Päivämäärä | pääosin heinä-elokuu 2023 |
| Tapahtumapaikka | Attika, Korfu, Länsi-Traakia, Ródos ja muut paikat |
| Kuolleita | 28 |
| Omaisuusvahinko | yli 161 008 hehtaaria |
Maastopalot alkoivat pitkän helleaallon jälkeen. Sitä kuvattiin pisimmäksi heinäkuun aikaiseksi helleaalloksi vuosikymmeniin, ja sen aikana lämpötila nousi 46 °C.[2]
18.–27. heinäkuuta palot tuhosivat Ródoksen saaren keski- ja kaakkoisosaa. Ne vaikuttivat noin 15 % saaren alueesta. Palaneen alueen koko oli 18 672 hehtaaria, ja paloissa tuhoutui 45 rakennusta. Palojen tieltä evakuoitiin noin 20 000 henkilöä. Evakuoinnit olivat Kreikan nykyhistorian suurimmat metsäpalojen vuoksi.[1] Monet evakuoidut olivat turisteja. Kreikan valtio lupasi evakuoinnin kohteiksi joutuneille turisteille viikon ilmaisen loman maassa vuonna 2024.[2] Heinäkuussa paloja oli myös muun muassa Attikan ja Boiotian rajaseudulla Dervenochóriassa,[3] jossa tuhoutui noin 11 600 hehtaaria,[4] sekä Korfun saaren koillisosassa, jossa tuhoutui noin 2 000 hehtaaria.[5][4]
19. elokuuta puhkesivat laajat palot Länsi-Traakiassa Évroksen alueyksikön alueella lähellä Alexandroúpolin kaupunkia. Ne tuhosivat erityisesti suojeltua Dadián metsää. Alueen palo oli suurin Euroopan unionin alueella sen jälkeen, kun yhteiseurooppalainen maastopalojen seuranta aloitettiin vuonna 2000. Palaneen alueen koko oli ainakin 85 944 hehtaaria. Paloissa kuoli 20 ihmistä, joista 18 oli Kreikkaan Turkin rajan yli tulleita maahanmuuttajia.[1] Elokuussa paloja oli myös muun muassa Párnitha-vuorella lähellä Ateenaa,[6] jossa tuhoutui noin 6 433 hehtaaria,[4] sekä Ándroksen saarella.[6]
Samana vuonna oli lukuisia suuria maastopaloja myös muualla Euroopassa. Kreikan paloissa tuhoutunut alue vastasi noin 40 % kaikista eurooppalaisista palotuhoista.[1] Kreikka sai palojen sammuttamiseen apua muun muassa seuraavista maista: Albania, Bulgaria, Kroatia, Kypros, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Serbia, Slovakia ja Tšekki. Useita henkilöitä pidätettiin joko epäiltynä palojen sytyttämisestä tai erilaisten laiminlyöntien vuoksi.[6]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d A visual guide to Greece’s deadly wildfires The Guardian. 1.9.2023. Viitattu 4.9.2023.
- ↑ a b Greek PM offers tourists affected by wildfires a free stay in Rhodes next year The Guardian. 2.8.2023. Viitattu 4.9.2023.
- ↑ Greece in Flames: Monitoring the Dervenochoria Wildfire from Space Copernicus. 20.7.2023. Viitattu 4.9.2023.
- ↑ a b c Φτάνει μια αναδάσωση για να επιστρέψει το δάσος της Δαδιάς; News247. 31.8.2023. Viitattu 4.9.2023.
- ↑ Greece fires in maps and satellite images show extent of damage 27.7.2023. BBC. Viitattu 4.9.2023.
- ↑ a b c Hundreds of firefighters battle raging Greek wildfires The Guardian. 27.8.2023. Viitattu 4.9.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kreikan maastopalot 2023 Wikimedia Commonsissa
