Avaa päävalikko
Kreikan kansallislippu.

Kreikan lippu (usein kreik. Γαλανόλευκη, Galanólefki tai Κυανόλευκη, Kyanólefki; ”sinivalkoinen”) on Kreikan tunnus.[1] Sen suhteet ovat 2:3. Lippu on perustaltaan jaettu yhdeksään yhtä leveään raitaan, joista viisi on sinisiä ja neljä valkoisia. Tangon puoleisessa yläkulmassa on neliömäinen sininen kenttä, jossa on valkoinen tasaristi eli kreikkalainen risti. Tämä kuvio symboloi Kreikan ortodoksista uskontoa.[1][2]

Kreikkalaisessa kansanperinteessä esiintyvän yleisen selityksen mukaan lipun yhdeksän poikkiraitaa viittaisivat lauseen Elefthería í thánatos (Ελευθερία ή θάνατος, ”Vapaus tai kuolema”) yhdeksään tavuun: viisi sinistä raitaa tavuihin sanassa e-lef-the-rí-a ja neljä valkoista raitaa tavuihin sanoissa í thá-na-tos. Raitojen lukumäärästä on kuitenkin myös muita selityksiä, esimerkiksi sanan elefthería kirjainten lukumäärä.[1][2]

KuvausMuokkaa

Kreikan nykyinen lippulaki on vuodelta 1978. Lain mukaan:[3]

 
Kreikan lipun mittasuhteet.

»1. Kreikan kansallislippu on sinivalkoinen, ja koostuu yhdeksästä samanlevyisestä vaakasuorasta raidasta, joista viisi (5) on sinisiä ja neljä (4) valkoisia niin, että alin ja ylin raita ovat sinisiä ja muutoin vuorotellen valkoisia ja sinisiä.
2. Lipun mastonpuoleisessa tai lyhyen sivun ylänurkassa on valkoinen tasasakarainen risti, joka täyttää sinisen neliön, joka käsittää ylhäältä alaspäin kolme sinistä ja kaksi valkoista raitaa.
3. Ristin sakaroiden leveys on sama kuin raidoissa. Lipun leveyden suhde pituuteen on kahden (2) suhde kolmeen (3), ja raidan leveys yhdeksäsosa [lipun] leveydestä.[3]»

Lakiteksti käyttää sinisestä sanaa kyanós (κυανός), mikä voi tarkoittaa suhteellisen vaaleaa syaania tai tummempaakin sinistä. Näin laki jättää tarkan värisävyn avoimeksi. Siksi eri aikoina ja eri käytöissä on esiintynyt hieman erivärisiä lippuja.

KäyttöMuokkaa

 
Liehuva Kreikan lippu.

Kreikan lippua käyttävät valtion viranomaiset, kuten presidentti- ja pääministeri-instituutiot, Kreikan parlamentti, ministeriöt, Kreikan suurlähestystöt, Kreikan asevoimien varuskunnat sekä kunnalliset ja muut julkiset rakennukset. Sitä käyttävät myös oppilaitokset lukuvuoden ollessa käynnissä sekä kauppa- ja sotalaivat. Lisäksi lipun käyttöön kehotetaan yleisesti yleisinä juhlapäivinä, virallisten seremonioiden yhteydessä sekä erikseen määrättyinä päivinä. Lippua voidaan käyttää myös kansallisina tai yksityisinä surupäivinä sekä urheilutapahtumien ja muiden kokoontumisten yhteydessä. Liputuspäivinä lippu on salossa aamukahdeksasta auringonlaskuun.[3] Hallintoviranomaiset käyttävät lippua usein yhdessä Euroopan lipun kanssa. Kirkkojen edessä Kreikan lippu liehuu usein keltaisen kreikkalaisortodoksisen kirkon lipun vierellä.

HistoriaMuokkaa

 
Patraksen arkkipiispa Germanos nostaa Kreikan itsenäisyystaistelun lipun 25. maaliskuuta 1821. Theódoros Vryzákis, 1865.

Kreikan lipun historia ulottuu Bysantin ajoille saakka, jolloin keisarikunnan tunnuksena oli yleisesti risti. Uudella ajalla Kreikassa on ollut käytössä erilaisia muunnelmia sinivalkoisesta ristilipusta. Ensimmäisiä sinivalkoisia ristilippuja käyttivät muun muassa kreikkalaiset sotilaat Osmanien valtakunnan armeijassa. Vuoden 1769 kansannousussa kreikkalaiset käyttivät paljon lippua, jossa oli sininen risti valkoisella pohjalla. Samanlaista lippua käytettiin myös Kreikan vapaussodassa vuosina 1821–1830 monien paikallisten lippujen ohella. Yhteistä eri muunnelmille olivat ristiaihe ja värit sininen ja valkoinen.[1]

Kreikan ensimmäinen kansalliskokous tammikuussa 1822 päätti ottaa käyttöön lipun, jossa oli valkoinen risti sinisellä pohjalla, huolimatta siniristilipun suuresta suosiosta.[4] Kreikan laivaston käyttöön tuli jo silloin nykyisen kaltainen lippu, jossa oli viisi sinistä ja neljä valkoista raitaa sekä tangon puoleisessa ylänurkassa valkoinen risti sinisellä pohjalla.[4] Vuonna 1828 se tuli käyttöön myös kreikkalaisissa kauppalaivoissa, mutta maissa käytettiin edelleen yksinkertaisempaa sinivalkoista ristilippua.

Kreikan kuningaskunnan perustamisen jälkeen vuonna 1832 uusi kuningas Otto lisäsi sotilaslippuihin kuninkaallisen vaakunan, joka koostui baijerilaisesta kuviosta ja kruunusta. Oton luovuttua vallasta vuonna 1862 vaakuna poistettiin, mutta vuonna 1863 uusi kuningas Yrjö I korvasi sen kruunulla. Vuonna 1864 armeijan lipuksi tuli neliönmuotoinen ristilippu, jonka keskellä oli kuvattuna Pyhä Georgios (Pyhä Yrjö). Kuningasperhe puolestaan käytti lippua, jossa oli Schleswig-Holstein-Sonderburgin-Glücksbergin suvun tunnus ristin keskellä. Lippuja käytettiin rinnakkain ja niiden käyttöä säänneltiin vuonna 1867 säädetyllä kuninkaallisella asetuksella.

Vuonna 1924 Kreikan muututtua tasavallaksi kuninkaalliset symbolit poistettiin lipuista, mutta monarkian palautus vuonna 1935 toi ne takaisin. Tasavallan aikana yksinkertaista ristilippua käyttivät vain eräät valtion virastot ja laitokset, kun taas raidallista merilippua käyttivät maissakin yksityiset kansalaiset.[4]

Vuonna 1969 sotilasvallankaappauksen jälkeen Kreikassa siirryttiin käyttämään maissakin nykyisenkaltaista lippua, jossa sinisen sävy oli jonkin verran nykyistä tummempi. Demokratian palauttamisen jälkeen vuonna 1975 Kreikassa siirryttiin käyttämään vanhaa ristilippua, mutta vuonna 1978 nykyinen lippu otettiin uudestaan käyttöön myös maissa.[4]

GalleriaMuokkaa

Osmanivallan aikaMuokkaa

VapaussotaMuokkaa

Itsenäinen KreikkaMuokkaa

Kansallis-, valtio- ja laivastoliput

Hallitsijoiden liput

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa