Itävallan lippu on Itävallan kansallissymboli vaakunan ja kansallislaulun ohella. Se muodostuu kolmesta vaakasuorasta osiosta, joista valkoinen on kahden punaisen välissä. Näin on myös Latvian lipussa, jossa on kuitenkin tummempi punaisen sävy ja eri mittasuhteet. Itävallan lipussa valkoinen osio on samankokoinen kummankin punaisen osion kanssa.[1]

Itävallan kansallislippu. Suhteet 2:3.
Itävallan liittotasavallan valtiolippu. Suhteet 2:3.
Itävallan keisarikunnan lippu (1804–1867).

Historia

muokkaa

Yleisesti Itävallan lippua pidetään vanhimpana kansallislippuna Tanskan lipun jälkeen.

Tarinan mukaan lipun keksijä olisi ollut Itävallan herttua Leopold V (11591194) ja hän olisi omaksunut sen ristiretkellä käytyjen taistelujen aikana. Akkran taistelun jälkeen ruhtinaan valkoinen taistelupaita oli täysin veren tahrima, mutta kun hän irrotti vyönsä, sen alla ollut osuus paidasta oli täysin puhdas ja likaantumaton. Tämän seurauksena hän omaksui tämän yksinkertaisen kuvion ja sen värit lippunsa tunnukseksi.[1]

Tosiasiassa lipun otti käyttöön Itävallan herttua Frederick II (12101246) 1200-luvulla. Hän oli viimeinen Itävallan herttua, joka edusti Babenbergin dynastiaa. Frederick osoitti suurta itsenäisyyttä Pyhästä saksalais-roomalaisesta keisarikunnasta. Valtakautensa lopussa hänellä oli uusi vaakunakin, siinä oli punaisella pohjalla hopeinen palkki. Varhaisin lähde uuden vaakunan ja lipun suhteen on Lilienfeldin luostarissa, ja se on päivätty 30. marraskuuta 1230.

Osavaltioiden liput

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Dorling Kinderley Limited, London: Suuri lippukirja, s. 149. Suomentanut Niina Mäki-Kihniä. The Bonnier Group, 2010. ISBN 978-952-220-281-9.
  • Znamierowski, Alfred: The World Encyclopedia of Flags. London: Southwater, 2010. ISBN 978-1-84476-895-0.

Viitteet

muokkaa
  1. a b Suuri lippukirja, s. 149

Aiheesta muualla

muokkaa