Korpela on kylä Sauvon kunnassa Varsinais-Suomessa. Kylä sijaitsee Sauvon koillisosassa noin kymmenen kilometrin päässä keskustaajamasta.

Korpelan kylä rajautuu Kosken, Järvenkylän ja Harjun kyliin. Kylä on Sauvon mittapuulla pinta-alaltaan poikkeuksellisen suuri. Kylän pellot sijoittuvat sen länsipuolelle ja sen itäpuolella on metsäistä kallioaluetta.[1][2]

Historia muokkaa

Korpelan kylä oli ruotsalaisen oikeuden kylä ja siis perustettu 1200–1300-lukujen aikana.[2] Ainakin yksi tila kylässä oli jo vuonna 1335, jolloin Sauvon kirkkoherra lahjoitti sen Turun tuomiokirkolle. Vuonna 1540 kylässä oli neljä perintötilaa. Nämä tilat oli vuoteen 1600 mennessä lahjoitettu rälssiksi. Näistä kahden rälssiasema peruutettiin 1680-luvulla reduktiossa, jolloin ne mahdollisesti palasivat suoraan perintötiloiksi.[3]

Vuonna 1773 kylässä suoritettiin isojako. Tuolloin kaikki kylän neljä kantatilaa eli Heikkilä, Maila, Mellangård (Keskylä) ja Eskola sijaitsivat ryhmäkylänä Mailanmäellä. Kylätie myötäili nykyisen Korpelankyläntien linjaa. Kylän pellot levittäytyivät kyläkeskuksen ympärillä. Isojaon jälkeen ryhmäkylä hajosi.[2] Ruotsin ajan lopussa kylässä oli edelleen neljä tilaa. Näistä Heikkilä oli perintötila, joka oli määrätty 1600-luvun lopulla Kirkonkylän Wintersin rusthollin augmentiksi. Eskola oli rälssitila, joka kuului Hildebrand-suvulle. Maila oli perintötila, joka oli määrätty luutnantin palkkatilaksi ja Keskylä oli rälssitila, jonka omistivat yhdessä Carl Lundgren ja C. Jansson.[4]

Lähteet muokkaa

  • Luoto, Jukka & Alifrosti, Kari: Sauvon historia I. Salo: Sauvon kunta, 1990. ISBN 952-90-2568-8.
  • Saarento, Paula & Saukoniemi, Tellervo (toim.): Sauvon kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Saarijärvi: Sauvon kunta, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, 2008. ISBN 978-951-595-127-4.

Viitteet muokkaa

  1. Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 22.3.2023.
  2. a b c Sauvon kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 200.
  3. Sauvon historia I, s. 351.
  4. Sauvon historia I, s. 351-352.