Korintin kannas
Korintin kannas eli Isthmos (kreik. Ισθμός της Κορίνθου, Isthmós tis Korínthou) on kapea kannas, joka yhdistää Peloponnesoksen niemimaan muuhun Manner-Kreikkaan. Sen länsipuolella sijaitsee Joonianmerestä erkaneva Korintinlahti ja itäpuolella Egeanmereen kuuluva Saroninlahti.[1]
| Korintin kannas | |
|---|---|
| Ισθμός της Κορίνθου | |
.jpg) Korintin kannas satelliittikuvassa. |
|
  Korintin kannas |
|
| Sijainti | |
| Merialue | Joonianmeri ja Egeanmeri |
| Vesialue | Korintinlahti ja Saroninlahti |
| Valtio | |
| Valtio |
 Kreikka |
| Alue | Peloponnesos |
| Alueyksikkö | Korinthia |
| Väestö | |
| Suurin kaupunki | Kórinthos |
| Asutuskeskukset | Loutráki, Isthmía, Kechriés |
Maantiede muokkaa
Korintin kannaksen leveys on kapeimmassa kohdassa noin 6,3 kilometriä. Pääosa kannaksesta muodostuu tasangosta, joka on keskimäärin 90 metrin korkeudella merenpinnasta. Hallinnollisesti kannas kuuluu Peloponnesoksen alueen Korinthian alueyksikköön. Pääosa kannaksesta on Loutráki-Perachóra-Ágioi Theódoroin kunnan alueella ja eteläosa Kórinthoksen kunnan alueella. Nykyinen Kórinthoksen kaupunki sijaitsee kannaksen länsirannalla, samoin kuin muun muassa Loutrákin kaupunki. Kannaksella sijaitsevat myös muun muassa Isthmían ja Kechriéen kylät.
Kannaksen poikki kulkee sen kapeimmassa kohdassa Korintin kanava. Se yhdistää Korintinlahden Saroninlahteen. Kanavan pituus on 6,35 kilometriä ja leveys 21,3–24,6 metriä.[2]
Historia muokkaa
Antiikin aikana kannas oli merkittävä raja. Koska peloponnesolaiset ja megaralaiset kiistelivät rajoistaan, kannakselle oli pystytetty suuri kivi, jossa luki Peloponnesoksen suuntaan ”Tämä on Peloponnesos, ei Joonia” ja Megaran suuntaan ”Tämä on Joonia, ei Peloponnesos”.[3] Antiikin aikana kannaksen alue tunnettiin muun muassa Isthmian Poseidonin temppelistä sekä Isthmian kisoista.[4]
Kannaksella on aina ollut suuri strateginen merkitys, koska sen poikki kulkee ainoa luonnollinen maayhteys Manner-Kreikasta saaren kaltaiselle Peloponnesokselle. Näin kannaksen hallussapito on auttanut niemimaan puolustamista. Tässä läheisellä Akrokorintilla eli antiikin Korintin kaupungin linnavuorella on aina ollut historiassa tärkeä asema. Myös itse kannasta on linnoitettu historian saatossa usein erilaisilla muureilla, muun muassa persialaissotien aikaan 400-luvulla eaa.[5] Myöhäisantiikin aikana 400-luvulla jaa. kannaksen poikki rakennettiin Heksamilion-muuri, jonka tarkoitus oli alun perin suojata Korinttia pohjoisesta hyökänneiltä visigooteilta.[6]
Kannas on suhteellisen kapea, ja sen poikki oikaisu tarjoaa lyhyemmän merireitin Kreikan läntisten ja itäisten osien välillä ilman tarvetta kiertää koko Peloponnesoksen niemimaata. Antiikin aikana kannaksen poikki oli tehty Diolkos eli laivojen vetotie. Se oli Korintin hallussa ja merkittävä kaupallisesti ja strategisesti. Kannaksen poikki suunniteltiin myös kanavaa jo varhain. Ensimmäinen suurisuuntaisempi yritys kanavan kaivamiseksi tehtiin keisari Neron aikana vuonna 67 jaa., mutta yritys epäonnistui.[1] Korintin kanava valmistui vasta vuonna 1893.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Isthmus of Corinth Encyclopaedia Britannica. Viitattu 7.3.2016.
- ↑ a b Isthmus Korinthos Greek Travel Pages. Viitattu 7.3.2016.
- ↑ Strabon: Geografia IX.1.6. (engl. käännös).
- ↑ Roberts, Russell: Poseidon. Profiles in Greek and Roman Mythology, s. 27. Mitchell Lane Publishers, Inc, 2009. ISBN 1612284213. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Anderson, Mike: The Peloponnesian Wall across the Isthmus of Corinth mikeanderson.biz. Viitattu 7.3.2016.
- ↑ The Fortress and the Hexamilion Ohio State Excavations at Isthmia. The Ohio State University. Viitattu 7.3.2016.
Kirjallisuutta muokkaa
- Pettegrew, David K.: The Isthmus of Corinth. Crossroads of the Mediterranean World. University of Michigan Press, 2016. ISBN 978-0-472-11984-4.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Korintin kannas Wikimedia Commonsissa
