Konttorityö
Oy Konttorityö on vuodesta 1938 toiminut konttorikoneiden ja toimistotekniikan maahantuojayritys. Perheyrityksen perusti Viipurin Systema-yhtiössä Viipurissa työskennellyt Markus Hynninen. Hänen työtään jatkoi hänen poikansa, yrittäjäneuvos Tom Hynninen. Vuosikymmenten mittaan Konttorityö on toiminut muun muassa Olivettin maahantuojana 1955–1968. Yrityksen erikoisalaa ovat nykyisin terveydenhuollon sanelu- ja puheentunnistusjärjestelmät, joita yritys on tuonut maahan 1960-luvulta lähtien. Konttorityöllä on nelisenkymmentä jälleenmyyjää ympäri Suomen.[2] Yrityksen toimitusjohtaja on Perttu Hynninen.[3]
| Oy Konttorityö | |
|---|---|
| Perustettu | 1938 |
| Perustaja | Markus Hynninen |
| Toimitusjohtaja | Perttu Hynninen |
| Avainhenkilöt | Tom Hynninen |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Toimiala | toimistotekniikan maahantuoja |
| Tuotteet | sanelu- ja puheentunnistusjärjestelmät |
| Liikevaihto | 3,7 milj. € (2016)[1] |
| Henkilöstö | 9 (2016)[1] |
| Kotisivu |
konttorityo |
Historiaa muokkaa
Systema-yrityksen konkurssin 1931 jälkeen Viipurin Systema oli yksi itsenäisistä jälleenmyyjistä, joka saattoi jatkaa toimintaansa. Sen pääomistajia 1930-luvulla olivat Markus Hynninen ja Paul Pöyhönen. Hynninen oli lisäksi mukana helsinkiläisessä Oy Mercedes Ab:ssa, joka toi maahan saksalaisia Roto-monistuskoneita ja toimi myöhemmin nimellä Oy Merso Ab. Kun Hynnisen ja Pöyhösen välille syntyi kitkaa, Hynninen muutti Helsinkiin ja siirsi kaikki Viipurin Systeman edustukset uuteen yhtiöönsä Konttorityö Oy:hyn. Sen nimen hän otti Viipurin Systeman muutaman numeron verran julkaisemasta Konttorityö-lehdestä. Hynninen sai pian myös Tampereen, Vaasan, Oulun, Kuopion ja Lahden konkurssilta välttyneet Systemat muuttamaan nimensä Konttorityöksi ja liittymään näin Hynnisen ketjuun.[4]
Markus Hynninen värväytyi vapaaehtoisena talvisotaan, vapautui palveluksesta 1942 ja kuoli vuonna 1944 sydäninfarktiin. Heti sotien jälkeen Konttorityöllä oli muiden suomalaisyritysten tavoin vaikeuksia saada myytävää tavaraa Saksasta ja Yhdysvalloista, ja päätuotteiksi muodostuivat ruotsalaiset Addo- ja Original-Odhner-laskukoneet.[5] Sotien jälkeenkin Konttorityö säilytti kuitenkin asemansa muun muassa maan suurimpana konttorikoneiden korjaamona. 1950-luvun puolivälissä Konttorityö sai italialaisen Olivettin maahantuonnin itselleen Paul Pöyhösen perustamalta Vistemalta.[6]
1960-luvun lopulla Olivettin uudet yhteyshenkilöt asettivat Konttorityölle uusia ehtoja, joita yritys ei hyväksynyt. Konttorityö luopui Olivettin maahantuonnista mutta jatkoi sen laitteiden korjaamista. Onnekseen yritys oli juuri aloittanut sanelukoneyhteistyön Philipsin kanssa, mihin Konttorityön nykyinenkin liiketoiminta paljolti perustuu. 1970-luvun alussa Philips kehitti ja valmisti myös laskukoneita ja varhaisia tietokoneita. Suomen valtion kanssa tehdyn ison tietotekniikkakaupan toimitusvaikeudet aiheuttivat välien viilenemisen Philipsiin, ja päädyttiin Konttorityön tietokoneosaston myymiseen Philipsille. 1970-luvulla Konttorityö markkinoi myös japanilaisten valmistajien Casion, Seikon ja Citizenin toimistotekniikkaa, ja myöhemmin toi maahan Infotec-merkkisiä kopiokoneita ja fakseja, mutta päätuotteiksi muodostuivat sanelu- ja puheentunnistuslaitteet.[7]
Lähteet muokkaa
- Hynninen, Tom & Keitele, Jukka & Lehti, Matti: Neljä kertaa nopeammin kuin pännällä. Konttoritekniikan historia. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2009. ISBN 978-951-20-7916-2.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Oy Konttorityö Taloussanomien yrityshaku. Viitattu 24.9.2017.
- ↑ Oy Konttorityö – asiakkaan asialla jo vuodesta 1938 Oy Konttorityö. Arkistoitu 24.9.2017.
- ↑ Yhteystiedot Oy Konttorityö. Viitattu 24.9.2017.
- ↑ Hynninen ym. 2009, s. 93–98.
- ↑ Hynninen ym. 2009, s. 99.
- ↑ Hynninen ym. 2009, s. 120–124.
- ↑ Hynninen ym. 2009, s. 125–131.