Konekauppa-Osakeyhtiö Aatra
Konekauppa-Osakeyhtiö Aatra oli suomalainen vuosina 1908–1924 toiminut yritys, joka harjoitti maanviljelys- ja tehdaskoneiden sekä työvälineiden kauppaa. Lisäksi Aatra oli autojen ja moottoripyörien maahantuoja ja yhtiö valmisti myös itse Leijona-merkkisiä polkupyöriä.[1]
Aatran edeltäjä oli Tampereella 1904 perustettu Maanviljelys- ja Konekauppa K. V. Tolvi & Kumpp. Maisteri Ilmari Kovero perusti koneita ja konetarvikkeita myyneen liikkeen liikekumppaniensa kanssa ja muutti sen sitten osakeyhtiöksi nimeltä Maanviljelys- ja Konekauppa-Oy. Syksyllä 1906 perustettiin Helsinkiin liikkeen teknillinen osasto josta Aatran pääliike sai sitten alkunsa. Kovero oli Aatran toimitusjohtajana lokakuuhun 1909 saakka. Tampereen liike jäi toimimaan haaraliikkeenä sen jälkeen kun Aatran pääliike siirtyi Helsinkiin. Viipurin haarakonttori avattiin jo huhtikuussa 1909. Vuosina 1911–1916 Aatra omisti myös vuonna 1908 perustetun Tyrvään Sähkölaitos Oy:n, jolla oli oma voimalaitos Hartolankoskessa. [1][2][3]
Aatra osti 1911 Helsingistä nykyisen Mikonkatu 19:n tontin ja sillä sijainneen puutalon. Paikalle rakennettiin Aatran viisikerroksinen liiketalo joka valmistui 1912. Myöhäisjugendia edustaneen talon suunnitteli arkkitehtitoimisto Palmqvist & Sjöström (arkkitehdit W. G. Palmqvist ja Einar Sjöström).[1][4]
Aatran toimialoihin kuuluivat
- maanviljelyskonekauppa (muun muassa Massey-Harris-niittokoneet, Thule-kylvökoneet, Tulewa-lapiorullaäkeet ja Express-separaattorit)
- tehdaskoneiden kauppa ja tehdaslaitosten asennus- sekä suunnittelutoiminta (paperi- ja massateollisuuden koneet, sähkökoneet, sähkötarvikkeet ja kokonaiset sähkölaitokset, sahakoneistot ja puunjalostuskoneet, myllykoneistot ja myllykivet, imukaasumoottorit ja imukaasumoottorilaitokset, turveteollisuuden laitokset ja koneet, patolaitteiden ja vesirakenteiden rakentaminen)[2]
- rakennustarvikkeiden kauppa
- väkirehu- ja siemenkauppa
- autojen maahantuonti vuosina 1913-1919 (automerkit Hansa, Daimler, Buick-Bedford), tämä liiketoiminta myytiin sitten Wilho Giers Oy:lle [5]
- moottoripyörien maahantuonti vuosina 1912-1914 (moottoripyörämerkit BSA, Douglas, Triumph, James) sekä Leijona-merkkisten polkupyörien valmistus[1][6]
Vuonna 1919 Aatralla oli Helsingin pääliikkeen ohella sivukonttorit Tampereella, Turussa, Viipurissa, Lahdessa, Oulussa, Jyväskylässä ja Kokkolassa sekä lisäksi edustajia ja asiamiehiä eri puolilla Suomea. Yhtiön palveluksessa oli 150 henkilöä. Vuonna 1918 Aatra osti Lahdessa toimineen Itä-Hämeen Maanviljelyskauppa Oy:n. Vuosina 1913–1923 yhtiön toimitusjohtajana ja yhtenä pääomistajana oli Frans Viktor Roos (1871–1959). Aatralla oli myös oma asiakaslehti Aatra, jota julkaistiin 1914 ja 1918–1923.[1][7]
Aatra joutui talousvaikeuksien vuoksi keskeyttämään väliaikaisesti maksunsa marraskuussa 1923 ja samaan aikaan tehtiin päätös yhtiön lopettamisesta asteittain. Yhtiö sai akordin ja sen toiminta päättyi keväällä 1924. Rake ja maanviljelyskoneiden kauppaa harjoittanut P. Sidorow Suomalainen Kalustokauppa Osakeyhtiö ostivat Aatran tavaravaraston. Aatran Tampereen liikkeen toiminta jatkui vielä toiminimellä Konekauppa Aatra.[1][8]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Täydentäviä yhtiötietoja : Konekauppa-Osakeyhtiö Aatra, Pörssitieto G. Kock
- ↑ a b Konekauppa-Osakeyhtiö Aatra, Kauppalehti, 15.12.1909, nro 50B, s. 44, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Tyrvään sähkölaitoksen kehityksestä, Aamulehti, 02.10.1926, nro 263B, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Spondan legendat : Koneliikkeestä kasinoksi
- ↑ Suomalainen O.Y. Daimler-Mercedes, Moottori : Autoliiton äänenkannattaja, 01.02.1926, nro 2, s. 31, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Asko Itkonen : Isien ja isoisien moottoripyörät 1900-1970. BoD - Books on Demand 2019, Google-kirjat-linkki
- ↑ Aatran toimitusjohtaja 50-vuotias, Aatra, 01.09.1921, nro 9, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Konekauppa Oy Aatra lopettanut toimintansa, Länsi-Uusimaa, 27.05.1924, nro 39, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot