Konedirektiivi
Konedirektiivi on Euroopan unionin koneturvallisuuden säännösten yhtenäistämiseksi ja kaupan esteiden poistamiseksi laadittu direktiivi. Yleiseen tietoisuuteen se on tullut näkyvimmin CE-merkinnän kautta.
Konedirektiivin periaatteisiin kuuluu oma valvonta, jonka mukaan koneen valmistaja vastaa siitä, että laite on turvallinen. Esimerkiksi sähkölaitteissa oli aikaisemmin tuotteen markkinoimiselle pakollisena kunkin maan viranomaisten hyväksyntä, mikä muodosti käytännössä kaupan esteen. Nykyään valmistaja vastaa, että laite vastaa yhtenäistetyn koneturvallisuuslainsäädännön vaatimuksia. Varustaessaan koneen CE-merkinnällä valmistaja antaa samalla vaatimustenmukaisuusvakuutuksen. Jos koneessa tai laitteessa ilmenee ongelmia, viranomaiset voivat vaatia valmistajalta niin sanottua rakennetiedostoa, josta käy ilmi, että kone on suunniteltu ja valmistettu koneturvallisuusdirektiiviin perustuvan lainsäädännön mukaisesti.
Ensimmäinen konedirektiivi vuodelta 1989 kumottiin vuonna 1998 voimaan tulleella versiolla. Suomessa konedirektiivi tuli voimaan Suomen liittyessä Euroopan unioniin vuonna 1994. EU hyväksyi uusimman konedirektiivin 2006/42/EY huhtikuussa 2006.
Uuden konedirektiivin tavoitteena on yksinkertaistaa valmistajalle asetettuja velvoitteita ja poistaa vanhan direktiivin ongelmallisia kohtia. Konedirektiivin soveltamisaluetta on laajennettu ja samalla on poistettu viimeisiä konekaupan teknisiä esteitä. Uudessa direktiivissä vaihtoehdoksi erityisen vaarallisille koneille, joille on vaadittu tyyppihyväksyntää, tulee lisävaihtoehdoiksi joko koneen valmistaminen eurooppalaisen standardin mukaisesti tai kolmannen osapuolen hyväksymän valmistajan laatujärjestelmän käyttäminen.