Koltaani on malmia, joka sisältää niobiumia ja tantaalia. Sitä saadaan erityisesti Keski-Afrikasta. Nimitys johtuu malmien vaihtelevaa koostumusta kuvaavasta geologisesta käsitteestä kolumbiitti-tantaliitti. Niobium, tantaali, mangaani, rauta ja happi muodostavat sarjan kolumbiiteiksi kutsuttuja mineraaleja (kemiallisesti rauta- ja mangaaniniobaattien sekä rautatantalaatin seoksia). Puhdasta tantaalioksidia, joka on tämän sarjan toinen ääripää kutsutaan tantaliitiksi.

Koltaania

Keski-Afrikan koltaanin kaivuu keskittyy Kigalin ja Kivu-järven tienoille, Kongon demokraattisen tasavallan ja Ruandan rajaseudulle. Koska tantaalioksidin ominaispaino (yli 8 g/cm³) on moninkertainen yleisesti maaperän hiekassa esiintyvien mineraalien ominaispainoon (2,7–3 g/cm³) verrattuna, voidaan runsaasti tantaalia sisältävät koltaani-mineraalit erottaa hiekasta samanlaisilla menetelmillä kuin kulta kullanhuuhdonnassa. Koltaani-mineraalien kaivu onkin juuri tällaista pienyritteliäisyyttä. Alueelta saadun koltaani-rikasteen tantaalipitoisuus vastaa enimmillään 40–45 % tantaalioksidipitoisuutta. Rikaste kuljetetaan muualle jatkokäsittelyä varten.

Suurin osa tantaalista käytetään pienikokoisissa kondensaattoreissa, joita tarvitaan erityisesti matkapuhelimissa ja muussa mikroelektroniikassa. 2000-luvun alussa tantaalin kasvava kysyntä ja markkinaspekulaatio aiheuttivat koltaanin hinnan nousun lähes kymmenkertaiseksi, mutta sittemmin hinta on laskenut. Koltaanin suuri paikallinen taloudellinen merkitys on johtanut lieveilmiöihin, joiden syntymistä rauhattomat olot (Ruandan kansanmurha 1994, sen itäisessä Kongossa aiheuttama sekasorto ja Kongon sisällissota) ovat edistäneet. Sisällissodan osapuolet pyrkivät saamaan tuottoisimpien paikallisten luonnonvarojen, kuten timanttien ja koltaanin hyödyntämisen hallintaansa rahoittaakseen sillä sodankäyntiään. Kontrolloimaton koltaanin kaivu aiheuttaa myös ympäristövaurioita. Se uhkaa muun muassa gorilloja Kahuzi-Biegan kansallispuistossa.

Aiheesta muualla muokkaa