Isomorfinen seossarja

mineraali, jonka kemialliseen koostumukseen vaikuttaa diadookkiset ioniparit

Isomorfisessa seossarjassa mineraalin kemialliseen koostumukseen vaikuttaa yksi tai useampi ionipari, joilla on kyky korvata toisiaan. Ionien (ja alkuaineiden) korvautumista toisillaan mineraalin hilassa kutsutaan diadokiaksi. Isomorfia on mineraalien kyky muodostaa isomorfisia seossarjoja.[1]

Esimerkiksi oliviini muodostaa isomorfisen seossarjan (Mg,Fe)2SiO4, jonka magnesiumpäätejäsen (Mg2SiO4) on forsteriitti ja rautapäätejäsen (Fe2SiO4) on fayaliitti.[1]

Nimensä isomorfia on saanut kreikasta, ja se tarkoittaa ”samaa muotoa”. Ennen uskottiin, että mineraalit, joilla on sama kidemuoto, voivat muodostaa isomorfisia seossarjoja. Oikeasti kaikki kidemuodoltaan samanlaiset mineraalit eivät kuitenkaan muodosta isomorfisia seossarjoja (kuten vuorisuola ja lyijyhohde), eivätkä kaikki isomorfisen seossarjan muodostavat mineraalit ole kidemuodoltaan täysin samanlaisia.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Piispanen, Risto & Tuisku, Pekka: Mineralogian perusteet: Verkko-Oppikirja (Tieto on osioissa II. 3. 3. Isomorfia) cc.oulu.fi. elokuu 2005. Oulu. Viitattu 12.10.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.