Wikipedia

Kolma

kylä Joroisissa

Kolma on Joroisten haja-asutusalueella sijaitseva kylä Pohjois-Savossa. Kylä sijaitsee noin 15 kilometriä Varkaudesta lounaaseen, ja matkaa Kolmalta Joroisten kirkonkylälle on noin 10 kilometriä. Kylällä on noin 120 taloutta ja Kolmalla toimii ryhmäperhepäiväkoti.[2] Kolmalla toimii aktiivisesti myös useita yhdistyksiä, kuten kyläyhdistys.[3]

Kolma
Kolman kansakoulu kesäkuussa 2020.
Kolman kansakoulu kesäkuussa 2020.
Kartta
Kolma

62°14′02″N, 27°45′25″E

Valtio Suomi
Maakunta Pohjois-Savo
Kunta Joroinen
Asutustyyppi kylä
Korkeus merenpinnasta 94 m[1]
Aikavyöhyke +2
Kesäaika +3
Muuta
Postinumero 79630

kolmankyla.blogspot.com

Etymologia muokkaa

Kolman kylä on saanut nimensä Kolehmaisilta, joka oli yksi joroislaisista keskiaikaisista valtasuvuista ja kuului savolaisiin kantasukuihin. Kolman seutu oli Kolehmaisten asuinpaikka jo 1540-luvulla. Vuoden 1561 verollepanomaakirjoissa esiintyy paikannimenä Kolehmaisilta nimensä saanut Koleman kangas.[4]

Maantiede muokkaa

Kolma sijaitsee Joroisten kunnan pohjoisosissa, kirkonkylästä luoteeseen ja Kuvansin taajaman länsipuolella. Kolman alueeseen kuuluu lukuisia pienempiä kylänosia, kuten Hallamäki ja Kollinjoki.

Kolmalle luonteenomaisia piirteitä ovat alueella sijaitsevat järvet Kolma ja Valvatus, niihin laskevat kaksi Kirkkojokea sekä laajat peltoaukeat. Alueen pinta-alasta peltoa on noin puolet. Kolmalla on myös laajoja metsäisiä harjualueita.[5] Kylän järvet ovat saaneet nykyiset rantaviivansa järvenlaskujen yhteydessä, ja varsinkin Valvatus oli huomattavan suuri järvi lukuisine saarineen ennen 1860-luvulla tapahtunutta laskua.

Kylällä on laajoja harjualueita sekä Kolmalla että kylän pohjoisreunamilla sijaitsevalla Tervaruukinsalolla. Harjualueet kuuluvat toiselta Salpausselältä alkavaan harjujaksoon, joka ulottuu aina Pohjanlahdelle saakka.[6] Sekä Kolma että Tervaruukinsalo ovat tärkeitä 1E-luokan pohjavesialueita ja niillä sijaitsee myös kaksi Joroisten kunnan vedenottamoa: Kalalammen vedenottamo Kolmalla ja Valkeisen vedenottamo Tervaruukinsalolla.[7]

Kolman luoteisosissa Hallamäen ja Ryyhtölän liepeillä on Natura 2000 -alueisiin kuuluva Tervaruukinsalo, joka on valtakunnallisesti merkittävä. Se on monimuotoinen harjualue, johon kuuluu myös erilaisia suoalueita. Tervaruukinsalon kasvistoon kuuluu useita harvinaisuuksia. Näistä harvinaisin on taarna, jonka ainoa Sisä-Suomen kasvupaikka on lähteisellä Saarikkolammensuolla. Tervaruukinsalon alueelta löytyy useita muita harvinaisia tai uhanalaisia lajeja, kuten lettovillaa, nuija- ja röyhysaraa ja punakämmekkää.[8] Saarikkolammen lettosuoalueen etelä- ja länsiosat ojitettiin vuonna 1970, mutta suo on ennallistettu kahdessa vaiheessa vuosina 2000 ja 2001. Ennallistaminen on onnistunut kohtalaisen hyvin, ja monet lettojen putkilokasvi- ja sammallajit näyttävät runsastuneen ennallistamisen jälkeen.[9]

Historia muokkaa

Esihistoria muokkaa

Kolmalla on ollut asutusta jo esikeraamisella ajalla, ennen vuotta 4200 eaa., alueella tehtyjen löydösten perusteella. Kolma-järveen rajautuvan harjun luoteispäästä on löytynyt useita kivikautisia asuinpaikkoja, jotka ajoittuvat kampakeraamiseen vaiheeseen.[10] Kolmalla on tehty myös rautakaudelle ajoittuvia löytöjä.[11]

Alueen pysyvästä asutuksesta on merkkejä 1300-luvulta alkaen. Kylän pohjoisosiin kuuluvan Vuorijärven 1987 tehdyssä paleoekologisessa pohjatutkimuksissa löydettiin viljan siitepölyä, joista varhaisimmat ajoitettiin 1300-luvulle. Ensimmäinen havainto rukiista on 1550-luvulta. Vuorijärvi on ollut melko syrjäinen erämaajärvi, mutta tutkimustulokset kertovat kaskeamista tapahtuneen Vuorijärven ympäristössä jo 1300-luvulla ja kuvaavat siten kaskiviljelyksen laaja-alaisuutta Etelä-Savossa.[12]

Vuodet 1500-1900 muokkaa

Kolmalla on ollut vakiintunutta asutusta jo 1500-luvulta alkaen. Järvikylän kartanon historiaa voidaan seurata 1500-luvun puoliväliin asti,[13] ja vuonna 1561 Järvikylän seudulla on ollut kahdeksan savua.[14] Kylän ja seudun kehittymisessä Järvikylän kartanolla on ollut merkittävä rooli, sillä kartano on ollut koko pitäjän suurin talo. Järvikylän kartano on ollut Grotenfelt-suvun omistuksessa vuodesta 1674 alkaen.[13]

Joroisten kunnan itsenäisen historian voidaan katsoa alkavan Joroisten seurakunnan perustamisesta vuonna 1631. Seudun väkiluku kasvoi tasaisesti. Joroinen oli myös kaskipitäjä suhteellisen pitkään, sillä vielä 1830-luvulla 35 prosenttia ruissadosta saatiin yhä kaskista.[15]

1800-luvulla laskettiin Joroisissa useita järviä viljelysmaiden laajentamiseksi. Kolma-järveä laskettiin vuonna 1824 syventämällä laskuojaa eli Kolmanjokea. Merkittävämpi muutos kylän maisemassa oli kuitenkin Valvatuksen lasku vuonna 1861. Valvatus oli iso järvi, noin 4,5 kilometriä pitkä ja leveimmillään 7,5 kilometriä leveä kalaisa järvi. Ennen laskua Valvatuksessa oli noin 20 saarta, joista suurimpana Eskelinsaari.

Valvatuksen laskusta päätettiin vuoden 1855 pitäjänkokouksessa. Laskuojan kaivaminen aloitettiin välittömästi, mutta kesällä 1861 veden voima pääsi valloilleen ja syövyttäen itselleen voimakkaan virran. Vesi vei mennessään maantietä, laiturit ja yhden asuinrakennuksen piharakennuksineen. Valvatuksen pinta laski lähes kuusi metriä ja järven pinta-ala pieneni noin kolmannekseen alkuperäisestä. Järven laskusta syntyi yli 1000 hehtaaria vesijättömaata, joka jaettiin kahdeksalle talolla ja josta suurin osa raivattiin pelloksi. Nykyisessä Valvatuksessa ei ole jäljellä enää ainuttakaan entisistä saarista, vaan ne kaikki ovat liittyneet mantereeseen.[16]

Kartanopitäjänä Joroinen oli torppa-aluetta. Kun 1860-luvun alussa torpparilaitoksen ollessa laajimillaan Joroisissa oli keskimäärin 1,6 torppaa itsenäistä taloa kohden, Järvikylän alueella oli 5,3 torppaa itsenäistä taloa kohti. Järvikylän säterillä oli vuonna 1865 yksinään 35 torppaa. Kartanon torpat jakautuivat kuitenkin laajalle alueelle, eivät yksin Kolman seudulle. Kolman seudulla oli torppia myös Torstilan kartanolla ja Iskaniuksella.[17]

1900-luvulta nykypäivään muokkaa

Rautatie Huutokoskelta Varkauteen rakennettiin 1910-luvun alussa. Ensimmäinen juna kulki Varkauteen asti 15. elokuuta 1913. Väliaikainen junaliikenne Pieksämäen ja Varkauden välillä alkoi 1. marraskuuta 1913 ja vakinaiseen käyttöön rata luovutettiin 1. marraskuuta 1914.[18] Ennen rautatietä Kolma oli ollut melko syrjäisä kylä, ja ainoa maantie johti Joroisten kirkonkylälle. Nyt rautatietä pitkin pääsi Kolman pysäkiltä kulkemaan sujuvasti Varkauteen ja Huutokosken kautta kauemmaksikin. Sotien jälkeen vuonna 1950 avattiin myös Kollinjoen seisake, joka toimi junien kohtaamispaikkana.[19]

27. tammikuuta 1918 alkanut sisällissota näkyi myös Kolmalla varsinkin kylää halkovan rautatien kautta. Teollisuustaajamina Varkaus ja Lehtoniemi olivat vahvasti punaisten hallinnassa, ja rautatietä pitkin Lehtoniemestä Kolmalle oli vain 10 kilometrin matka. Punakaartilla oli käytössään junakalustoa, joten Kolma jäi punaisten vaikutuspiiriin. Vaikka pysyvää miehitystä ei Kolmalle sijoitettu, pidettiin siellä kuitenkin punakaartin harjoituksia. Punaisten junat kulkivat Kolmalle päivittäin ja useasti myös edemmäs. Lähialueilta punaiset hakivat elintarvikkeita, kuten päivittäin maitoa Pasalan kartanosta.[20] Huutokosken asema, joka on Kolmalta seuraava asema Pieksämäen suuntaan, päätyi valkoisten haltuun 1. helmikuuta 1918, ja muu Joroisten pitäjä Lehtoniemeä ja Taulumäkeä lukuun ottamatta 4. helmikuuta 1918. Kuvansin rautatiesilta räjäytettiin 9. helmikuuta 1918, jolloin junayhteys Kolmalle katkesi, ja taistelu Varkaudesta päättyi 21. helmikuuta 1918 valkoisten voittoon.[21]

Maatalous- ja torpparivaltaisena alueena torpparijärjestelmän purkamisen ja lunastusoikeuden myötä kylän alueelle syntyi lukuisia uusia itsenäisiä tiloja vuonna 1918 säädetyn torpparilain jäljeen. Vaikka valtaosa vuokratiloista lunastettiin itsenäisiksi tiloiksi, jäi vanhoja vuokrasuhteita jäljelle vähäisissä määrin. Kolmallakin oli pari poikkeustapausta, joissa vuokrasuhde jatkui aina 1950-luvun viimeisiin vuosiin saakka.[22]

Sotien jälkeen oli valtakunnallisestikin merkittävä vaikutus siirtoväen asutuksella. Kolmalle asutettiin pääasiassa karjalaisia siirtolaisia Raudusta. Heidän asuttamisensa myötä Kolmalle syntyi yli kolmekymmentä asutustilaa pääsääntöisesti suurtilallisten maille.[23] Uuden asutuksen myötä raivattiin myös lisää peltoalaa varsinkin Ryyhtölän suunnalle.[5]

Koulu ja varhaiskasvatus muokkaa

Järvikylän kartanon kansakoulu avattiin 1. syyskuuta 1874 ja se oli tarkoitettu ensisijaisesti alustalaisten lapsille, vaikka kouluun pääsikin myös naapurikylien lapsia. Vuonna 1901 Järvikylän kartano pyysi vapautusta kunnan yleisistä koulumaksuista, mutta kunta ei suostunut esitykseen vaan alkoi sen sijaan maksaa vuotuista avustusta, joka oli puolet opettajan palkasta. Tuolloin Järvikylän kansakoulussa kävi alustalaisten lasten ohella saman verran myös muiden lapsia. Vuonna 1904 senaatti määräsi kunnan rakentamaan alueelle kansakoulun. Syksystä 1907 alkaen Järvikylän kansakoulu siirtyi kokonaan kunnan rahoitukseen.

Vuonna 1909 siirtyi koulunpito Kolmalle uuteen kunnan rakentamaan koulutaloon. Koulu toimi Järvikylän kansakoulun nimellä vuoteen 1924, jolloin nimi vaihtui Kolman kansakouluksi. Kansakoulun tilat kävivät kuitenkin ahtaiksi ja lisärakennusta anottiin jo vuonna 1938. Lopulta 1950-luvulla rakennettiin uusi koulurakennus, jossa on kolme luokkahuonetta ja asuntoja. Uusi koulurakennus vihittiin käyttöön syksyllä 1956.[24][25]

Kolman koulu lakkautettiin vuonna 2015, vaikka koulussa oli tuolloin 43 oppilasta ja lähivuosien oppilasennuste oli nouseva.[26] Vanhassa kansakoulurakennuksessa toimii kuitenkin edelleen 12 alle kouluikäisen lapsen ryhmäperhepäiväkoti, jossa hyödynnetään Kolman monipuolisia liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksia.[27]

Yhdistystoiminta ja kulttuuri muokkaa

Kolman kylällä toimii aktiivisesti useita eri yhdistyksiä, joista merkittävimmät ovat Kolman kyläyhdistys ry, Järvikylän maa- ja kotitalousyhdistys ry sekä urheiluseura Kolman Tarmo ry. Yhdistykset järjestävät monenlaista toimintaa ja retkiä kyläläisille.[3]

Järvikylän maamiesseura perustettiin 1.2.1925. Maamiesseura järjesti erilaisia kursseja, esitelmätilaisuuksia ja iltamia. Vuonna 1935 seuraan perustettiin maatalousnaisosasto, joka kuitenkin keräsi itse varansa ja oli siten itsenäinen maamiesseuraan nähden. Naisosasto muun muassa vuokrasi kalustoa helpottamaan kotitöitä.[28] Nykyisin yhdistys toimii nimellä Järvikylän maa- ja kotitalousyhdistys ry, ja se järjestää edelleen kyläläisille kursseja, osallistuu monenlaisiin talkootöihin ja vuokraa muun muassa koneita ja astiastoja.[29]

Kylälle perustettiin vuonna 1935 Kolman pienviljelijäosasto[30], jonka tarkoituksena oli pientilojen maanviljelyn kehittäminen. Yhdistys järjesti erilaisia iltamia ja liiton kotitalousneuvojat pitivät monenlaisia kursseja. Yhdistys hankki jäsenten käyttöön myös erilaisia eläinten hoitoon tarvittavia välineitä ja töitä helpottavia koneita. Myöhemmin Kolman pienviljelijäosasto yhdistyi maamiesseuran kanssa.

Kolman-Hallamäen-Kollinjoen kyläkokous pidettiin Kolman koululla 27. helmikuuta 1980 ja tuolloin perustettiin Kolmalle kylätoimikunta. Kyläyhdistys järjestää vuosittain useita erilaisia tapahtumia sekä yksin että yhdessä muiden kylän yhdistysten kanssa. Esimerkiksi juhannusaaton kokko kerää runsaasti vierailijoita myös kylän ulkopuolelta.[31] Nykyisin kyläyhdistyksen toimialueeseen kuuluu myös Huutokoski, vaikka toiminnan painopiste onkin Kolmalla.

Kolman kylän urheiluseuratoiminnan juuret ulottuvat Karjalankannakselle Suomen itsenäisyyden alkuajoille. Raudun Maanselän kylässä perustettiin tammikuussa 1918 Maanselän voimistelu- ja urheiluseura, joka oli Raudun pitäjäseuran alaosasto. Itsenäisen yhdistyksen perustamiskokous pidettiin tammikuussa 1919 ja yhdistys sai nimekseen Maanselän Voimistelu- ja Urheiluseura Tarmo ry. Sotien jälkeen karjalaisten siirtolaisten asuttamisessa Joroisiin tuli runsaasti rautulaisia, ja heidän mukanaan myös erilaisia yhdistyksiä. Maanselän Tarmo jatkoi toimintaansa Kolmalla. Vuonna 1948 yhdistyksen kotipaikaksi muutettiin Joroinen ja 1955 seuran nimi päivitettiin uuden sijainnin mukaisesti Voimistelu- ja Urheiluseura Kolman Tarmo ry:ksi. Myöhemmin seuran toiminta kuitenkin laantui lähes 30 vuodeksi, kunnes 1997 kyläkokouksen yhteydessä keskusteltiin urheiluseuran kohtalosta. 26. helmikuuta 1997 pidetyssä kokouksessa urheiluseura perustettiin uudelleen nimellä Kolman Tarmo. Urheiluseura hoitaa kylän urheilukenttää sekä järjestää kylällä erilaisia tapahtumia, kuten pyöräretkiä ja saappaanheittokilpailuita.[32]

Kolman kylän historiasta on koottu kyläkirja. Ajatus kylähistorian kirjoittamisesta oli herännyt jo 1990-luvun alkupuolella, jolloin kyläkokouksessa perustettiin historiatoimikunta. Lopulta vuonna 1997 kyläläiset päättivät tehdä kirjan itse tutkittuaan ensin muita vaihtoehtoja kylähistorian kokoamiselle. Yli 400-sivuinen Kolman kyläkirja valmistui vuonna 1999.[33]

Liikenne ja infrastruktuuri muokkaa

 
Kolman pysäkkirakennus.

Kolman läpi kulkee koillisesta luoteeseen Kolmantie eli yhdystie 15323. Se päättyy pohjoisessa valtatie 23:een, joka halkoo kylän pohjoiskärkeä itä-länsisuunnassa. Valtatie 23 rakennettiin vuonna 1976, ja se kulki vain pari kilometriä Hallamäen maantien päättymisestä pohjoiseen. Kolmantietä jatkettaessa valtatie 23:lle kylän liikenneyhteydet paranivat huomattavasti, sillä valtatie 23:n kautta Kolmalta on kulku maantietä pitkin Varkauden ja Pieksämäen suuntaan. Eteläpäässä Kolmantie yhdistyy Järvikyläntiehen eli yhdystiehen 15331. Järvikyläntietä pitkin on etelään jatkettaessa kulku Joroisten suuntaan seututielle 455 tai pohjoisessa Palviaisten suuntaan valtatie 5:n vanhalle linjaukselle eli yhdystielle 4557.

Lisäksi Kolman seudulla on valtion ylläpitämiä yhdysteitä ovat osa Ryyhtöläntiestä (yhdystie 15336) ja Kollinjoentiestä (yhdystie 15325). Valtion tieverkosto muodostaa vain rungon kylän liikenteelle, ja näiden lisäksi alueella on runsaasti yksityistiestöä.

Kolman koululta kulkee koulupäivisin aamupäivällä Varkaudesta saapuva linja-autovuoro Joroisiin. Iltapäivällä kulkee kaksi vuoroa Joroisista Kolman suuntaan, josta vuoro jatkaa edelleen Varkauteen.[34] Lisäksi Joroisissa on kutsuohjattua palveluliikennettä, joka kulkee Kolman alueella keskiviikkoisin.[35]

Kolman kylää halkoo koillinen-lounassuunnassa myös Pieksämäki–Joensuu-rata, joka kulkee Pieksämäeltä Huutokosken kautta Varkauteen ja edelleen Joensuuhun. Kylän alueella on aiemmin toiminut Kolman pysäkki ja Kollinjoella seisake, mutta nykyään lähimmät rautatieasemat ovat Pieksämäellä ja Varkaudessa. Rautatiellä kulkee sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Rata on sähköistämätön.

Kolman pohjoisosien halki kulkee Fingridin pääsiirtolinjoihin kuuluva Järvilinja. Lappeenrannasta Ouluun kulkeva 400 kilovoltin Järvilinja kulkee Kolman pohjoisosissa Huutokoskelta Ryyhtölän ja Hallamäen kautta pohjoisen suuntaan.[36]

Vesihuoltoa varten kylälle on perustettu vesiosuuskunta, joka on rakentanut Kolmalle vesijohtoverkostoa. Kolma-Rantahovin vesiosuuskunta perustettiin vuonna 1987 ja rakennustyöt aloitettiin vuonna 1988.[37] Myöhemmin vesiosuuskunta laajeni myös Hallamäen suuntaan. Vuonna 2019 vesiosuuskunta muuttui Kolma-Huutokoski infraosuuskunnaksi, ja samana kesänä osuuskunta rakensi Kolmalle valokuituverkon. Valokuidun rakentamiseen osuuskunta sai ELY-keskuksen kautta Manner-Suomen maaseutuohjelmasta rahoitusta.[38]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ https://paikkatietojentuottajat-koekaytto.maanmittauslaitos.fi/tietokortit/nimisto/paikka/10883431. Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ Kolman kylä kolmankyla.blogspot.com. Viitattu 21.2.2022.
  3. ↑ a b Yhdistykset ja muut toimijat kolmankyla.blogspot.com. Viitattu 21.2.2022.
  4. ↑ Viikki, Raimo: Joroisten historia I, s. 11, 38. Keuruu: Joroisten kunta ja seurakunta, 2003. ISBN 952-91-6644-3.
  5. ↑ a b Ryhänen, Saara: Joroisten Kolman alueen luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, s. 7. Mikkeli: Etelä-Savon ympäristökeskus, 2003. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.2.2022).
  6. ↑ Lindsberg, Elina: Joroisten Tervaruukinsalon pohjavesialueen suojelusuunnitelma, s. 22. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2012. ISBN 978-952-257-622-4. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.2.2022).
  7. ↑ Joroisten kunta: Vesi- ja viemärilaitos joroinen.fi. Viitattu 21.2.2022.
  8. ↑ Natura 2000 tietolomake (Tervaruukinsalo) (PDF) paikkatieto.ymparisto.fi. Viitattu 21.2.2022.
  9. ↑ Kurikka, Tuula & Ilmonen, Jari: Ojitettujen soiden ennallistamisopas, s. 196-200. Metsähallitus, 2013. ISBN 978-952-295-026-0. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.2.2022). (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ Petro Pesonen: Joroisten harjualueen arkeologinen inventointi 30.10.2009. Museovirasto. Viitattu 21.2.2022.
  11. ↑ Kautovaara, Pekka (toim.) & Kolman kyläkirjapiiri: Kolman kyläkirja, s. 20. Jyväskylä: Kolman kyläkirjapiiri, 1999. ISBN 952-91-1610-1.
  12. ↑ Kautovaara, Pekka (toim.) & Kolman kyläkirjapiiri: Kolman kyläkirja, s. 22. Jyväskylä: Kolman kyläkirjapiiri, 1999. ISBN 952-91-1610-1.
  13. ↑ a b Kautovaara, Pekka (toim.) & Kolman kyläkirjapiiri: Kolman kyläkirja, s. 61. Jyväskylä: Kolman kyläkirjapiiri, 1999. ISBN 952-91-1610-1.
  14. ↑ Viikki, Raimo: Joroisten historia I, s. 53. Keuruu: Joroisten kunta ja seurakunta, 2003. ISBN 952-91-6644-3.
  15. ↑ Viikki, Raimo: Joroisten historia I, s. 145, 156-159, 280. Keuruu: Joroisten kunta ja seurakunta, 2003. ISBN 952-91-6644-3.
  16. ↑ Viikki, Raimo: Joroisten historia I, s. 322-328. Keuruu: Joroisten kunta ja seurakunta, 2003. ISBN 952-91-6644-3.
  17. ↑ Viikki, Raimo: Joroisten historia II, s. 35. Kuopio: Joroisten kunta, 2017. ISBN 978-952-68901-0-4.
  18. ↑ Viikki, Raimo: Joroisten historia II, s. 178. Kuopio: Joroisten kunta, 2017. ISBN 978-952-68901-0-4.
  19. ↑ Kautovaara, Pekka (toim.) & Kolman kyläkirjapiiri: Kolman kyläkirja, s. 262-263. Jyväskylä: Kolman kyläkirjapiiri, 1999. ISBN 952-91-1610-1.
  20. ↑ Kautovaara, Pekka (toim.) & Kolman kyläkirjapiiri: Kolman kyläkirja, s. 287-291. Jyväskylä: Kolman kyläkirjapiiri, 1999. ISBN 952-91-1610-1.
  21. ↑ Viikki, Raimo: Joroisten historia II, s. 685-686. Kuopio: Joroisten kunta, 2017. ISBN 978-952-68901-0-4.
  22. ↑ Kautovaara, Pekka (toim.) & Kolman kyläkirjapiiri: Kolman kyläkirja, s. 32. Jyväskylä: Kolman kyläkirjapiiri, 1999. ISBN 952-91-1610-1.
  23. ↑ Kautovaara, Pekka (toim.) & Kolman kyläkirjapiiri: Kolman kyläkirja, s. 33. Jyväskylä: Kolman kyläkirjapiiri, 1999. ISBN 952-91-1610-1.
  24. ↑ Kautovaara, Pekka (toim.) & Kolman kyläkirjapiiri: Kolman kyläkirja, s. 302-307. Jyväskylä: Kolman kyläkirjapiiri, 1999. ISBN 952-91-1610-1.
  25. ↑ Viikki, Raimo: Joroisten historia II, s. 424-425. Kuopio: Joroisten kunta, 2017. ISBN 978-952-68901-0-4.
  26. ↑ Ripaoja, Martti: Joroinen lopettaa Kolman koulun Savon Sanomat. 23.2.2015. Viitattu 4.4.2022.
  27. ↑ Joroisten kunta: Kolman ryhmäperhepäiväkoti joroinen.fi. Viitattu 4.4.2022.
  28. ↑ Kautovaara, Pekka (toim.) & Kolman kyläkirjapiiri: Kolman kyläkirja, s. 361. Jyväskylä: Kolman kyläkirjapiiri, 1999. ISBN 952-91-1610-1.
  29. ↑ Järvikylän maa- ja kotitalousyhdistys kolmankyla.blogspot.com. Viitattu 22.2.2022.
  30. ↑ Viikki, Raimo: Joroisten historia II, s. 622. Kuopio: Joroisten kunta, 2017. ISBN 978-952-68901-0-4.
  31. ↑ Kautovaara, Pekka (toim.) & Kolman kyläkirjapiiri: Kolman kyläkirja, s. 361-363. Jyväskylä: Kolman kyläkirjapiiri, 1999. ISBN 952-91-1610-1.
  32. ↑ Kautovaara, Pekka (toim.) & Kolman kyläkirjapiiri: Kolman kyläkirja, s. 354-369. Jyväskylä: Kolman kyläkirjapiiri, 1999. ISBN 952-91-1610-1.
  33. ↑ Kautovaara, Pekka (toim.) & Kolman kyläkirjapiiri: Kolman kyläkirja, s. 3. Jyväskylä: Kolman kyläkirjapiiri, 1999. ISBN 952-91-1610-1.
  34. ↑ Aikataulut 11.8.2021 - 4.6.2022 Kuopion liikenne. Viitattu 21.2.2022.
  35. ↑ Palveluliikenne PALI Joroisten kunta. Viitattu 21.2.2022.
  36. ↑ Pääsiirtolinjat Fingrid Oyj. Viitattu 21.2.2022.
  37. ↑ Kautovaara, Pekka (toim.) & Kolman kyläkirjapiiri: Kolman kyläkirja, s. 283-285. Jyväskylä: Kolman kyläkirjapiiri, 1999. ISBN 952-91-1610-1.
  38. ↑ Kolma-Huutokoski infraosuuskunta kolmankyla.blogspot.com. Viitattu 4.4.2022.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kolma&oldid=22335079”