Kollokaatio

Kollokaatio tarkoittaa sanojen taipumusta esiintyä yhdessä vakiintuneena ilmauksena[1]. Se on toisin sanoen sanan ja sen kollokaattien eli kontekstissa esiintyvien sanojen muodostama yhdistelmä. Yleensä rakenne on toistuva.[2]

Ne saattavat muodostaa termin tai terminologisen fraasin.[3]

EsimerkkejäMuokkaa

  • naukuu: esiintyy yleensä sanan kissa yhteydessä, mutta myös ovi voi naukua
  • iso: lapsi on iso, ei suuri
  • suuri: ihminen voi olla iso tai suuri mutta merkitys muuttuu. Iso viittaa konkreettisen kokoon tai ikään, suuri taas on merkitykseltään abstraktimpi.

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.