Košicen hallitusohjelma

Košicen hallitusohjelma (tšek. Košický vládní program, slovakiksi Košický vládny program)[1] oli itä-slovakialaisessa Košicen kaupungissa 5. huhtikuuta 1945 julkaistu hallitusohjelma, jonka pohjalta Tšekkoslovakia järjestettiin uudelleen toisen maailmansodan ja natsi-Saksan miehityksen jälkeen.

Košicen keskustassa sijaitseva läänintalo, jossa hallitusohjelma julistettiin.

Ohjelma oli sovittu edellisen kuun aikana Neuvostoliittossa maata ennen maailmansotaa hallinneen Tšekkoslovakian pakolaishallituksen sekä Tšekkoslovakian kommunistinen puolueen kesken.

Tausta

muokkaa

Tšekkoslovakia oli hajonnut ennen toista maailmansotaa Münchenin sopimuksen sekä Wienin välitystuomion jälkeen. Sen Tšekin puoleiset osat oli liitetty suoraan natsi-Saksaan, kun itsenäinen Slovakian tasavalta oli Saksan nukkevaltio. Tämän lisäksi Unkari oli valloittanut laajoja alueita Slovakian etelä-osissa.

Edvard Benešin johtama Tšekkoslovakian pakolaishallitus toimi Lontoosta käsin koko sodan ajan. Muita tärkeitä vastarintaorganisaatiota olivat erityisesti Klement Gottwaldin johtama Tšekkoslovakian kommunistinen puolue Moskovassa sekä Slovakian kansallisneuvosto, joka oli hallinnut laajoja alueita Slovakiassa sen kansannousun aikana loppuvuodesta 1944.

Hallitusneuvottelut Moskovassa

muokkaa
 
Presidentti Beneš toukokuussa 1945.

Saksan vetäytyessä Itä-Euroopasta kysymys alueen sodanjälkeisestä järjestyksestä tuli ajankohtaiseksi. Lontoon pakolaishallitus suostui neuvotteluihin Neuvostoliiton luottamusta nauttineiden kommunistien kanssa maaliskuun 1945 lopulla. Neuvottelut käytiin Moskovassa, mikä auttoi kommunistien asiaa.[1][2]

Pakolaishallituksen muodostamat demokraattiset puolueet suhtautuivat kuitenkin myönteisesti Tšekkoslovakian läheiseen yhteistyöhön Neuvostoliiton kanssa. 1930-luvun lopun katastrofien jälkeen maassa yleisesti ajateltiin länsiliittoutuneiden hylänneen Tšekkoslovakian Saksan armoille, minkä lisäksi se oli vapautettu suurimmaksi osaksi puna-armeijan johdolla. Monet merkittävät demokraattipoliitikot myös uskoivat Neuvostoliiton ja lännen yhteistyön jatkuvan sodan loputtua.[3]

Myös kommunistien eteenäpäin ajamat sisäpoliittiset uudistukset nauttivat kannatusta muiden puolueiden keskuudessa. Huolimatta tästä paikoin laajasta yhteisymmärryksestä, kommunistit olivat muita puolueita paremmin neuvotteluihin valmistautuneita ja siksi onnistuivat saamaan monia itselleen tärkeitä asioita ja poliittisia nimityksi läpi.[3]

Sisältö

muokkaa
  • Ulkopolitiikan ankkuroiminen Neuvostoliittoon.[2]
  • Maassa asuneiden saksalaisten, unkarilaisten sekä fasistien kanssa yhteistyötä tehneiden omaisuuden takavarikointi.[2]
  • Saksalais- ja unkarilaisvähemmistöjen jäsenten kansalaisuuden epääminen. Poikkeuksena anti-fasistiseen vastarintaan osallistuneet.[2]
  • Maareformi.[2]
  • Pankkien, tärkeiden tehtaiden sekä luonnonvarojen kansallistaminen.[2]
  • Slovakian tunnustaminen omaksi Tšekistä erilliseksi kansakunnaksi.[1]

Seuraukset

muokkaa

Tšekkoslovakian hallitusmuodosta käytiin yhä kovempaa kamppailua Košicen ohjelman allekirjoittamista seuranneina kahtena vuotena. Demokraattinen puolue voitti vuoden 1946 parlamenttivaalit 62%:n äänisaalilla, kun kommunistit jäivät 30%:iin.[4] Pitkään jatkuneen kommunistien organisoiman painostuksen kaduilla, turvallisuuspalvelussa sekä kabineteista sai lopulta 12 ei-kommunistista ministeriä eroamaan tehtävistään 20. helmikuuta 1948. Viisi päivää myöhemmin kommunistien järjestämä yleislakko sai presidentti Benešin hyväksymään hallituksen eron ja nimittämään sen tilalle uuden. Vaikka sen ministereissä oli mukana muutama ei-kommunisti, oli se kuitenkin täysin kommunistisen puolueen dominoima. Vallankaappauksen juuret olivat monilta osin saaneet alkunsa Košicen ohjelmassa sovituista työnjaoista.[5]

Lähteet

muokkaa
  • Mannová, ym.: A Concise History of Slovakia. Academic electronic Press, 2000. ISBN 80-88880-42-4 (englanniksi)

Viitteet

muokkaa
  1. a b c Podolec, Ondrej: 5. apríl 1945 Košický vládny program Ústav pamäti národa. Viitattu 31.12.2023. (slovakiksi)
  2. a b c d e f Mannová s.274
  3. a b McEnchroe, Thomas: The Košice manifesto – the 1945 document that sealed Czechoslovakia’s eastern orientation Radio Prague International. 5.4.2019. Viitattu 1.1.2024. (englanniksi)
  4. Mannová, s. 275
  5. Mannová s.276-277

Aiheesta muualla

muokkaa