Knuut Maununpoika tai Knuut V Maununpoika (tansk. Knud 5 Magnussen) ; (11289. elokuuta 1157) oli Tanskan kuningas vuosina 1146–1157.[1][2]

Hän oli Ruotsin kuningas Maunu Niilonpoika Vahvan ja Rikissa Puolalaisen poika.[1][2] Hänen sisarpuolensa Sofia Minskiläinen oli Tanskan kuningas Valdemar I:n puoliso. Hänellä oli myös velipuoli Burislev, joka tavoitteli Ruotsin kuninkuutta vuosina 1167-1173.[3]

Taistelu valtaistuimesta

muokkaa

Kun kuningas Eerik III Lam luopui kruunusta vuonna 1146, puhkesi Knuut Maununpojan ja Sven Grathen välille kiista vallasta. Sven Grathe valittiin Sjællannin ja Skånen kuninkaaksi, mutta Jyllannin asukkaat valitsivat kuninkaaksi Knuutin. Tästä käynnistyi kymmenen vuotta kestänyt sisällissota, jonka aikana kumpikin osapuoli haki tukea Saksasta.[1]

Prinssi Knud Lavardin poika Valdemar liittyi vielä kiistaan kolmantena osapuolena, ja vuonna 1152 Knuut Maununpoika, Sven Grathe ja Valdemar jakoivat maan keskenään. Sven pyrki kuitenkin vahvistamaan valtaansa aatelisten ja talonpoikien kustannuksella, mikä teki hänestä epäsuositun. Valdemar päätti tämän jälkeen liittoutua Knuutin kanssa. Liitto sinetöitiin Valdemarin ja Knuutin sisarpuoli Sofian välisellä avioliitolla. Pian tämän jälkeen Knuut V ja Valdemar I kruunattiin kuninkaiksi Viborgissa, ja he asettuivat yhdessä vastustamaan Sveniä, joka joutui pakenemaan Saksaan.[1]

Roskilden verikilta

muokkaa
 
Knuutin murha Roskildessa. Sächsische Weltchronik, 1200-luku

Sven Grathe palasi Tanskaan vasta vuonna 1157. Knuut ja Valdemar olivat valmiita tekemään rauhan ja jakamaan valtakunnan hänen kanssaan. Valdemar saisi Jyllannin, Knuut Funenin, Sjellannin ja ympäröivät saaret, kun taas Sven saisi Skånen maat hallintaansa. Neuvottelujen jälkeen Knuut ja Valdemar kutsuivat Svenin juhliin Roskildeen.[1]

Tämä 9. elokuuta 1157 pidetty juhla tuli sittemmin tunnetuksi Roskilden verikiltana, sillä historioitsija Saxo Grammaticuksen mukaan petollinen Sven yritti murhata kilpailijansa ja nousta yksin kuninkaaksi. Knuut sai surmansa, mutta haavoittunut Valdemar onnistui pakenemaan Jyllantiin. Lokakuussa Valdemar voitti Svenin Grathe Heden taistelussa Viborgin eteläpuolella. Sven surmattiin taistelun jälkeen.[1]

Knuut Maununpoika haudattiin todennäköisesti Roskilden tuomiokirkkoon.[1][2]

Avioliitto ja jälkeläiset

muokkaa

Knuut avioitui vuonna 1156 Ruotsin prinsessa Helenan tai Ingegerdin (n. 1130–1157?) kanssa, joka oli kuningas Sverker I Vanhemman ja kuningatar Ulvhildin tytär. Avioliitto oli lapseton.[2]

Knuutille syntyi useita lapsia avioliiton ulkopuolella eri naisten kanssa:[4]

  • Aarhusin pyhä Niels[2] (k. 1180); eli munkkina[5]
  • Valdemar Slesvigiläinen (1158–1236); opiskeli Pariisissa, Slesvigin piispa[2] n. 1180 ja Etelä-Jyllannin käskynhaltija, Bremenin arkkipiispa 1191, vangittiin vallankaappausyrityksestä kuningas Knuut VI:tta vastaan 1198, vapautettiin ja matkusti Roomaan 1206, josta lähti ilman paavin lupaa arkkipiispaksi Bremeniin, liittyi Loccumin sistersiläisluostarin jäseneksi 1218, oli julistettuna kirkonkiroukseen vuoteen 1220 asti, yritti kostaa serkulleen Valdemar II Sejrille vielä 1223, kuoli Ranskassa Citeaux'n luostarissa[6]
  • Jutta, avioitui Saksin herttua Bernhardin kanssa[4]
  • Hildegard; avioitui Rügenin ruhtinas Jaromar I:n kanssa[2]
  • Ingegerd, avioitui Pommeri-Demminin herttua Casimir II:n kanssa[4]
  • nimeltä tuntematon tytär, avioitui Schlawen herttua Bogislav III:n kanssa[4]
Edeltäjä:
Eerik III Lam
Tanskan kuningas
11461157
Seuraaja:
Valdemar I

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f g Pajung, Stefan & Lund, Niels: Knud 5. Magnussen Den Store Danske. Viitattu 11.12.2023. (tanskaksi)
  2. a b c d e f g Knud Magnussen - Konge af Danmark - Læs mere Lex. 14.10.2024. Viitattu 6.3.2025. (tanskaksi)
  3. 297-298 (Nordisk familjebok / Uggleupplagan. 23. Retzius - Ryssland) runeberg.org. 1916. Viitattu 6.3.2025. (ruotsiksi)
  4. a b c d Carl Frederik Bricka: 264 (Dansk biografisk Lexikon / IX. Bind. Jyde - Køtschau) runeberg.org. Viitattu 6.3.2025. (tanskaksi)
  5. [http://www.aakb.bib.dk/lokhist/aarhleks/r00515.htm Århus Leksikon - Skt. Niels af �rhus (11??-1180)] web.archive.org. 16.7.2011. Arkistoitu 16.7.2011. Viitattu 6.3.2025.
  6. 389-390 (Nordisk familjebok / Uggleupplagan. 31. Ural - Vertex) runeberg.org. 1921. Viitattu 6.3.2025. (ruotsiksi)