Cleveiitti
Cleveiitti [1] on Norjassa esiintyvä epäpuhdas radioaktiivinen muoto uraniniittimineraalista. Se koostuu pääosin uraanidioksidista (UO2), mutta vähintään noin 10 % uraanista on korvautunut harvinaisilla maametalleilla[2] Cleveiitti on nimetty ruotsalaisen kemistin Per Teodor Cleven mukaan.
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a3/Clevite_sample_%2835321726345%29.jpg/250px-Clevite_sample_%2835321726345%29.jpg)
Cleveiitti oli ensimmäinen tunnettu maapallolla sijaitseva lähde heliumille, jota syntyy uraanin alfahajoamisen seurauksena ja jää mineraaliin. Ensimmäisen näytteen heliumista eristi William Ramsay 23. maaliskuuta 1895, kun hän käsitteli mineraalia rikkihapolla.[2] Myös Cleve ja Abraham Langlet onnistuivat keräämään heliumia cleveiitistä samoihin aikoihin.
Mineraalin tunnisti ensimmäisenä suomalainen tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld 1878 Norjan Arendalissa, Itä-Agderin läänissä.[2][3]
Lähteet
muokkaa- ↑ Saltikoff, B. (1976): Mineraalinimisanasto. Geological Survey of Finland, Report of Investigation N:o 11. 82 sivua.
- ↑ a b c http://www.mindat.org/min-29957.html Cleveiitti Mindat tietokannassa
- ↑ Nordenskiöld, A. E. (1878): Mineralogiska bidrag 5. Cleveit, ett nytt yttro-uran mineral från Garta felsspatsbrott nära Arendal. Geologiska Föreningen i Stockholm Förhandlingar, 4: 28–32