Klaukkalan työväentalo
Klaukkalan työväentalo Männikkö on Klaukkalan kylässä Nurmijärvellä sijaitseva työväentalo.
| Klaukkalan työväentalo Männikkö | |
|---|---|
 Klaukkalan työväentalo vuonna 1957. |
|
| Osoite | Kiikkaistenkuja 21 |
| Sijainti | Klaukkala, Nurmijärvi |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1911 |
| Suunnittelija | Sjögren |
| Rakennuttaja | Klaukkalan Työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Klaukkalan Demarit |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosluku | 2 |
| Kerrosala | n. 350 m² |
 |
|
Historiaa muokkaa
Klaukkalan työväenyhdistyksen perustava kokous pidettiin helmikuussa 1906 Ylitilkan talon mailla sijaitsevassa torpassa. Talon isäntä käski torppariaan lopettamaan kokouksen tai edessä olisi häätö. Kokousta jatkettiin yleisön joukossa olleen Edward Tuomisen mökissä, joka sijaitsi omalla maalla. Yhdistyksen jäsenistö muodostui pääasiassa mäkitupalaisista ja käsityöläisistä. Yhdistys liittyi Sosialidemokraattiseen puolueeseen heti perustamisensa jälkeen. Jo perustamiskokous osoitti oman talon tarpeen ja vuonna 1908 järjestettiin arpajaiset talon rakentamiseen tarvittavien varojen kerryttämiseksi. Tontti talolle ostettiin samaiselta isännältä, joka oli keskeyttänyt yhdistyksen ensimmäisen kokouksen. Yhdistyksen jäseniä pyydettiin piirtämään ehdotuksensa tulevan talon muodosta, koska piirustusten teettäminen olisi tullut liian kalliiksi. Talon rakentaminen alkoi lokakuussa yhdistyksen jäsenen Sjögrenin suunnitelmien mukaan. Yhdistys sai osan talon hirsistä lahjana, osa jouduttiin ostamaan. Työ tehtiin talkoilla. Kytäjän työväenyhdistys lainasi rahaa, jotta rakennus saatiin valmiiksi. Ensimmäinen kokous pidettiin 14.5.1911 vielä keskeneräisessä talossa.[1][2]
Toimintaa työväentalolla muokkaa
Talo toimi yhdistyksen kokoontumispaikkana, ja siellä järjestivät iltamia myös lähiseudun työväenyhdistykset. Vuonna 1921 Klaukkalan sosialidemokraattisen puolueen nuoriso-osaston puheenjohtaja Urho Nurmi tuomittiin 4 vuodeksi ja 4 kuukaudeksi kuritushuoneeseen työväentalolla pitämänsä puheen vuoksi. Perusteluna oli kommunistinen kiihotus.
Vuonna 1974 aloitettiin bingo-tapahtumat, joista muodostui merkittävä tulonlähde yhdistykselle. Bingoa jatkettiin aina syksyyn 1996 asti. 1990-luvulla taloa käyttivät ahkerasti muun muassa eläkkeensaajat. Talo on edelleen yhdistyksen omistuksessa ja se on Klaukkalan demareiden toiminnan keskipiste. Taloa vuokrataan ulkopuolisille erilaisten tilaisuuksien ja juhlien viettoon sekä kokoustiloiksi järjestöille.[3][4][5]
Rakennus muokkaa
Klaukkalan työväentalo on punaiseksi maalattu hirsirunkoinen kaksikerroksinen rakennus. Talon alkuperäinen kate oli päre, vuonna 1975 asennettiin peltikatto. Työväentalo pääsi vuosikymmenten kuluessa huonoon kuntoon ja 1970-luvun alussa se asetettiin käyttökieltoon. Yhdistys aloitti talon kunnostamisen vahvistamalla kattorakenteita. Sisäkaton alkuperäinen panelointi peitettiin lastulevyillä vuonna 1973. Talon muutospiirustukset laati Raimo Virtanen vuonna 1977. Taloon vedettiin vesijohto ja viemäri sekä rakennettiin wc-tilat. Puulämmitys vaihdettiin öljylämmitykseen. Talon kunnostus jatkui viisitoista vuotta: talo vuorattiin ja maalattiin ulkoa, sisääntulokuistia muutettiin ja piha-alue talolle johtavine teineen asfaltoitiin.[1][6]
Lähteet muokkaa
Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko: Työn ja aatteen talot. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla, s. 108. Vihti: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, 1997. ISBN 952-90-8468-4.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko s. 108
- ↑ SDP:n puoluetilasto 1907 Työväen Arkisto. Viitattu 25.4.2022.
- ↑ Pohjan Kansa 6.10.1921, NO 140 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 25.4.2022.
- ↑ Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko s. 108—109
- ↑ Klaukkalan Demarit klaukkalandemarit.yhdistysavain.fi.
- ↑ Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.