Klagenfurt am Wörthersee

kaupunki Itävallassa
(Ohjattu sivulta Klagenfurt)

Klagenfurt, viralliselta nimeltään Klagenfurt am Wörthersee (sloveeniksi Celovec), on kaupunki Kärntenin osavaltiossa, eteläisessä Itävallassa lähellä Slovenian rajaa. Kaupunki on osavaltionsa pääkaupunki ja noin 100 800 asukkaallaan Itävallan kuudenneksi suurin kaupunki.[1] Kaupungissa sijaitsee noin 8 000 opiskelijan yliopisto Alpen-Adria-Universität Klagenfurt ja kansainvälinen lentoasema.

Klagenfurt
vaakuna
vaakuna

Klagenfurt

Koordinaatit: 46°37′4″N, 14°18′20″E

Valtio Itävalta
Osavaltio Kärnten
Hallinto
 – Pormestari Christian Scheider
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 120[1] km²
Korkeus 446 m
Väkiluku (2019)  (arvio) 100 817[1]
 – Väestötiheys 840,1 as./km²
Postinumero 9020
Suuntanumero(t) 0463









Näkymä Klagenfurtiin.
Klagenfurtin raatihuone.

Maantiede

muokkaa

Sijainti

muokkaa

Klagenfurt sijaitsee 446 metriä merenpinnan yläpuolella,[1] Wörthersee-järven itärannalla, lähellä Sloveniaa ja Italiaa. Kaupunki on useiden metsäisten vuorten ympäröimä, joista jotkut, kuten Ulrichsberg, yltävät yli kilometrin korkeudelle. Klagenfurtista etelään sijaitsee Karawankenin vuoristo, joka erottaa Kärntenin Sloveniasta ja Italiasta. Kaupunki on pinta-alaltaan 120 neliökilometrin suuruinen[1].

Hallinnollinen jako

muokkaa

Kaupunki on jaettu 15 eri osaan:

  • I-IV Innere Stadt
  • V Sankt Veiter Vorstadt
  • VI Völkermarkter Vorstadt
  • VII Viktringer Vorstadt
  • IIX Villacher Vorstadt
  • IX Annabichl
  • X Sankt Peter
  • XI Sankt Ruprecht
  • XII Sankt Martin
  • XIII Viktring
  • XIV Wölfnitz
  • XV Hörtendorf

Väestö

muokkaa

Klagenfurtissa asui vuoden 2019 arvion mukaan 100 817 asukasta.[1]

Vuoden 2001 toukokuussa suoritetussa väestönlaskennassa 89,4 prosenttia kaupungin asukkaista ilmoitti äidinkielekseen saksan. Toiseksi suurin kieliryhmä oli kroatia (3,3 %), jonka jälkeen tuli slovenia (1,9 %).[2] Noin 10 prosenttia Kärntenin sloveeneista asuu Klagenfurtissa.

Uskonto

muokkaa

Klagenfurt on roomalaiskatolisen Gurkin hiippakunnan istuin.

Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan 68,8 prosenttia asukkaista oli katolisia, 7,5 prosenttia evankielisiä, 3,0 prosenttia muslimeita, 1,5 prosenttia ortodokseja, 0,6 prosenttia jehovan todistajia ja 0,6 prosenttia vanhakatolisia. 16,1 prosenttia asukkaista ei tunnustanut mitään uskontoa.[2]

Historia

muokkaa

Kärntenin herttua Hermann perusti Klagenfurtin linnakkeeksi alueella kulkevien kauppareittien läheisyyteen. Varhaisin maininta kaupungista historiallisissa lähteissä sijoittuu myöhäiselle 1100-luvulle, jolloin se tunnettiin nimellä Forum Chlagenvurth. Asutus oli usein tulvivalla alueella, ja vuonna 1246 herttua Bernhard von Spanheim siirrätytti kaupungin turvallisemmalle paikalle. Se sai kaupunginoikeudet vuonna 1252.

Vuonna 1514 suuri tulipalo tuhosi kaupungin lähes täysin, ja pyhän roomalais-saksalaisen keisarikunnan keisari Maximilian I luovutti kaupungin poikkeuksellisesti alueelliselle hallitukselle ollen kyvytön sitä itse jälleenrakennuttamaan. Kaupungin hallinnon siirto elvytti uinahtaneen kaupungin uudelleen eloon. Kaupunkiin rakennettiin uusi keskusta, Neuer Platz, italialaisen arkkitehdin Domenico de Lalion suunnitelmien mukaisesti, sekä uusi kaupunginmuuri.

Vuonna 1809 Napoleonin johtamat ranskalaiset joukot tuhosivat kaupunginmuurin, josta jäi jäljelle vain pieni osa. Vuonna 1863 kaupungin taloutta piristi uusi rautatieyhteys St. Veit an der Glaniin, ja Klagenfurtista tuli alueen taloudellinen keskus. Toisessa maailmansodassa kaupunkia pommitettiin 41 kertaa. Pommituksissa kuoli 612 ihmistä ja tuhoutui täydellisesti 443 rakennusta.

Klagenfurt otti vuonna 1961 käyttöön ensimmäisenä itävaltalaisena kaupunkina jalankulkuvyöhykkeet. Vuonna 1973 kaupunkiin liitettiin neljä naapurikuntaa, mikä kasvatti sen kokoa. Klagenfurt haki myös vuoden 2006 talviolympialaisia, mutta ei selviytynyt viralliseksi ehdokkaaksi.

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f Klagenfurt citypopulation.de. Viitattu 17.9.2019. (englanniksi)
  2. a b Grosszählung 2001 (PDF) (s. 7–8) klagenfurt.at. Arkistoitu 30.9.2020. Viitattu 17.9.2019. (saksaksi)

Aiheesta muualla

muokkaa