Avaa päävalikko

Kivinilkka (Zoarces viviparus) on 20–30 cm pitkäksi kasvava, Itämeressä elävä vihertävänharmaa pohjakala, joka esiintyy rakkolevävyöhykkeessä ja sitä syvemmillä pohjilla.

Kivinilkka
Aalmutter 2.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Heimo: Kivinilkat Zoarcidae
Suku: Zoarces
Laji: viviparus
Kaksiosainen nimi

Zoarces viviparus
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kivinilkka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kivinilkka Commonsissa

Pyydettyjä kivinilkkoja

Sisällysluettelo

UlkonäköMuokkaa

Erikoista kalassa on erillisen pyrstöevän puuttuminen (perä on suippo, eväreunuksinen) sekä niskasta lähes pyrstöön ulottuva selkäevä. Suu on suuri ja huulet paksut. Rintaevät ovat suuret. Kala muistuttaa hieman pientä madetta (Lota lota), muttei ole sille mitään sukua. Muita kivinilkkaa muistuttavia Itämeren kaloja ovat elaska (Lumpenus lampretaeformis), ja teisti (Pholis gunnellus).[1]

Kivinilkka on aito pohjakala, eikä sillä ole lainkaan uimarakkoa. Suurin Suomessa 2000-luvulla pyydetty kivinilkka painoi 485 grammaa.[2]

LevinneisyysMuokkaa

Kivinilkkaa tavataan Atlantin koillisosassa: Vienanmereltä Barentsinmerelle ja etelässa Englannin kanaaliin ja Britteinsaarten lähivesille ulottuvalla alueella, sekä Itämeren ja Pohjanmeren matalissa osissa.[3]

Lisääntyminen ja elintavatMuokkaa

Kivinilkka on ainoa suomalainen kala, joka synnyttää eläviä poikasia. Parittelu tapahtuu elo–syyskuussa, ja poikaset kuoriutuvat naaraan munarauhasessa noin kuukauden kuluttua hedelmöityksestä. Kuoriutumisen jälkeen poikaset elelevät munarauhasessa vielä tammikuulle, jolloin ne syntyvät noin 4 cm:n mittaisina. Kivinilkat syövät pohjaeläimiä kuten siiroja ja katkoja. Kun kivinilkka otetaan käteen, se kietoutuu sen ympärille kuin pieni ankerias.

Kalastus ja käyttöMuokkaa

Kivinilkka on esimerkiksi Baltiassa suosittu ruokakalana. Kypsennettäessä sen selkäranka ja ruodot muuttuvat vihreiksi vivianiitti-nimisen väriaineen vaikutuksesta. Suomessa sitä ei erityisesti pyydetä eikä sillä ole taloudellista merkitystä. Se on tavallinen talvipilkinnän saaliskala.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b Luontoportti: Kivinilkka (Zoarces viviparus) luontoportti.com
  2. Ennätyskalarekisteri. Viitattu 7.6.2009.
  3. Zoarces viviparus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa