Siirat
Siirat (Isopoda) on kuoriäyriäisten luokkaan kuuluva eläinlahko. Siirat on poikkeuksellinen äyriäisryhmä, sillä niitä elää sekä maalla että vesissä. Noin puolet 10 000 tunnetusta siiralajista on maasiiroja (Oniscidea-alalahko), 500 elää makeissa vesissä ja noin 4 500 on merieläimiä.[1] Suomessa on tavattu 33 siiralajia.
| Siirat | |
|---|---|
 Trachelipus rathkii |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Äyriäiset Crustacea |
| Luokka: | Kuoriäyriäiset Malacostraca |
| Alaluokka: | Eumalacostraca |
| Ylälahko: | Peracarida |
| Lahko: |
Siirat Isopoda Latreille, 1817 |
| Alalahkot | |
| Katso myös | |
Rakenne muokkaa
Siirojen ruumis on yleensä litteä ja päältä katsottuna soikea tai pitkulainen. Pää on kilpimäinen, siinä on kaksi verkkosilmää. Keskiruumiissa on kahdeksan jaoketta, joista ensimmäiset ja viimeiset saattavat olla päähän kiinni kasvaneita tai surkastuneita. Raajat ovat perusrakenteeltaan seitsenjaokkeiset, mutta yleensä kuusi jaoketta on liikkuvaa. Siirojen lahkon tieteellinen nimi Isopoda tarkoittaa yhtäläisjalkaisia ja tämä johtuu keskiruumiin hyvin yhdenmukaisista raajapareista. Näitä raajapareja on seitsemän.[2] Pään jaokkeiden raajat ovat kehittyneet tuntosarviksi, ruuan tavoittamiseen ja leukaraajoiksi. Takaruumiin raajat ovat puolestaan hengitysraajoja ja ensimmäinen usein paritteluelin. Kuoren luonti tapahtuu kahdessa vaiheessa: ensin etuosa, parin päivän päästä takaosa.[2]
Siirojen alkiot (n. 30 kappaletta) kehittyvät parittelun ja hedelmöityksen jälkeen naaraan vatsapuolella raajojen välissä sijaitsevassa hautomataskussa, ilman erillistä toukkavaihetta. Ne lähtevät liikkeelle aikuisen näköisinä pikkusiiroina, joilla tosin on yksi raajapari vähemmän.[1]
Monimuotoisuus muokkaa
Suurikokoisimpia siiroja ovat syvän meren jättiläissiirat (Bathynomus), jotka voivat kasvaa lähes puolen metrin mittaisiksi ja parin kilon painoisiksi. Useimmat siirat ovat 5–50 mm:n pituisia.
Maalla elävät siirat suosivat kosteita ympäristöjä kuten rantojen ruskoleväkasoja, kostean metsän ja puutarhojen kariketta, lautojen ja kivien alustoja. Ravintona ovat kasvit, jätteet ja toiset eläimet. Siirat elävät kaikissa vyöhykkeissä vuorovesialueelta syvän meren hautoihin. Porasiira (Limnoria lignorum) tekee vahinkoa kaivamalla käytäviä puisiin rantarakennelmiin.
Katso myös muokkaa
- Kilkki
- Leväsiira
- Tarhasiira eli saunamaija
- Vesisiira