Kiuruveden kirkko

evankelis-luterilainen kirkkorakennus Kiuruvedellä

Kiuruveden kirkko Kiuruvedellä on arkkitehti Bertel Liljequistin vuonna 1938 suunnittelema. Rakentaminen alkoi seuraavana vuonna, talvisota keskeytti työt, mutta niitä jatkettiin heti sodan päätyttyä. Kirkko otettiin poikkeusluvalla käyttöön keskeneräisenä 1940 adventtina, välirauhan aikana.[1] Sen vihki lopullisesti käyttöön piispa Eino Sormunen 25. toukokuuta 1941.

Kiuruveden kirkko
Sijainti Kirkkokatu 6, Kiuruvesi
Koordinaatit 63°39′13″N, 026°37′36″E
Seurakunta Kiuruveden seurakunta
Rakentamisvuosi 1938
Suunnittelija Bertel Liljequist
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Näkymä alttarille.

Kirkkoon lahjoitettiin vuonna 1953 Uuno Eskolan mosaiikkityönä tehty alttaritaulu. Työ on tehty noin 300 000 luonnosta otetusta kivestä, jotka ovat maalaamattomia, luonnollisessa värissään. Eskola keräsi kivet Italiasta 1950-luvulla. Kuoriosassa on myös väri-ikkunat.[1]

Kirkossa on kahdet urut, pääurut ovat Kangasalan urkutehtaan 34-äänikertaiset urut vuodelta 1978. Kuoriurut ovat 8-äänikertaiset. Kirkkosalissa on myös piano.[2]

Kiuruveden kirkko sijaitsee Kiuruvesi-järven äärellä.

Ulkoa kirkko edustaa tyypillistä Liljequistin kirkkoarkkitehtuuria: rakennus on vaaleaksi rapattu, torni on korkea ja pääovi on korotettu portaalimaisesti. Pääoven yläpuolella on kuvanveistäjä Johannes Haapasalon punagraniittinen kivireliefi.[1]

Rakennus peruskorjattiin vuonna 1990.

Seurakunnassa on pääkirkon lisäksi kaksi kyläkirkkoa, Lapinsalossa ja Sulkavanjärvellä.[3]

Kiuruveden ensimmäisen (1765-1852) ja toisen kirkon (1852-1937) muistomerkkinä toimii Vanhalla hautausmaalla (Kirkkokatu) sijaitseva Sankarivainajien muistomerkki, jonka kääntöpuolella kerrotaan aiemman kirkon sijainnista myöhemmin sankarihaudoille valitulla paikalla.[4][5]

Kiuruveden aikaisempi vuonna 1852 rakennettu puinen ristikirkko, jossa oli istuinpaikkoja 1 200 hengelle, tuhoutui tulipalossa 23. heinäkuuta 1937. Kirkon irtaimistoa sekä kirkossa säilytetty arkisto saatiin pelastettua.[6]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Kuvakierros Kiuruveden kirkossa Kiuruveden seurakunta. Arkistoitu 5.5.2015. Viitattu 29.7.2014.
  2. Soittimet Kiuruveden seurakunta. Arkistoitu 29.7.2014. Viitattu 29.7.2014.
  3. Kirkot Kiuruveden seurakunta. Viitattu 17.9.2020, linkin päivitys.
  4. Suomen muistomerkit, Nousiainen, Väriteos Henna (ISBN 951-98638-0-X, viitattu 17 syyskuuta 2020), s. 31 (Osa XI: Vanha Kuopion lääni) 
  5. Kiuruvesi, Kiuruveden sankarihautausmaa Sotasampo. Viitattu 17.9.2020.
  6. Kiuruveden kirkko palanut, Helsingin Sanomat, 25.07.1937, nro 196, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Aiheesta muualla muokkaa