Avaa päävalikko

Kissojen värit muodostuvat tummasta pigmentistä eli eumelaniinista ja kellertävästä pigmentistä eli feomelaniinista, jotka molemmat ovat melaniineja. Lisäksi kissojen väritys muodostuu pigmentin puutteesta eli valkoisesta. Kissat voivat olla monen värisiä, vaikka useissa rotumääritelmissä sallitut värit on rajattu muutamaan. Eri kissarotujen sallitut värit määritellään rekisteröivien kattojärjestöjen rekisteröintisäännöissä [1].

Sisällysluettelo

A-lokus - agoutiMuokkaa

A-lokus vastaa kissan tabbykuvioinnista. Dominoiva A-alleeli mahdollistaa tabbykuvioinnin; resessiivinen a-alleeli aiheuttaa homotsygoottina tabbykuviottoman eli tasavärisen värityksen. A-tekijä aiheuttaa jokaisen karvan raidoittumisen. T-lokuksen genotyyppi määrittää, miten karvojen raidallisuus järjestyy, eli mikä tabbykuvio kissalla on.[2]. Punaisilla kissoilla tabbykuvio näkyy myös A-lokuksen suhteen "ei-tabbyilla" yksilöillä, koska punainen väri ei riitä peittämään täydellisesti. Tällöin kuvio näkyy usein niin kutsuttuna haamukuviona. Myös ei-tabbyilla pennuilla kuviointi on usein näkyvissä ja haalistuu pennun kasvaessa. Aikuisena näkyvä haamukuvio on useimmilla kissaroduilla värivirhe.

  Agouti eli kuviollinen kissa. Varsinainen kuvio määräytyy T-lokuksessa.
  Ei-agouti eli kuvioton kissa.
  Kilpikonnavärisen kissan punaisilla alueilla erottuu selvä tabbyraidoitus; tabbykuviottomat mustat alueet paljastavat kissan ei-agoutiksi.
A-lokuksen periytyminen
X A a
A AA
agouti
Aa
agouti
a Aa
agouti
aa
ei-agouti

B-lokus - eumelaniinin sävyMuokkaa

B-lokus vastaa turkin eumelaniinin eli mustan pigmentin muodostumisesta. Sen alleeli B (musta) on ensimmäisen asteen dominoiva, b (suklaa) toisen asteen dominoiva, ja bl (kaneli) resessiivinen.[3]

  Musta eli ruskea kissa on muiden väritystekijöiden puuttuessa yksivärinen musta. Rodun ja kuvioinnin mukaan väriä kutsutaan mustaksi, ruskeaksi tai riistanväriseksi.
  Suklaa on mustan suhteen resessiivinen, mutta kanelin suhteen dominoiva väritys. Suklaatekijä saa eumelaniinin jyvästymään mustasta poikkeavalla tavalla.
  Kaneli on mustan ja suklaan suhteen resessiivisesti periytyvä väritys. Kaneliväritystä esiintyy tyypillisesti abessinialaisilla ja itämaisilla lyhytkarvoilla. Abessinialaisilla kanelia väriä kutsutaan usein punaiseksi.
B-lokuksen periytyminen
X BB Bb Bbl
BB BBBB
musta
BBBb
musta
BBBbl
musta
Bb BBBb
musta
BbBb
suklaa
BbBbl
suklaa
Bbl BBBbl
musta
BbBbl
suklaa
BblBbl
kaneli

C-lokus - naamioväritMuokkaa

Naamiovärit periytyvät resessiivisesti, villityypin dominoiva alleeli C tuottaa ei-naamiovärisen värityksen.[4][5] Lokuksen mutaatioalleelit aiheuttavat niin kutsuttuja naamiovärejä, joissa pigmenttiä muodostuu lämpötilan mukaan.[5]

Naamiovärisillä kissoilla pigmenttiä muodostuu tyypillisestui naaman ja "kärkien" eli hännänpään, korvien ja tassujen alueilla, burmanaamiovärisillä myös jonkin verran vartalolla. Lokus vastaa myös silmien vaaleudesta. Lokuksen alleelit ovat C (ei-naamio); cs (siamilaisnaamio) ja cb (burmanaamio); sekä hyvin harvinaiset ca (sinisilmäinen albiino) ja c (punasilmäinen albiino)[5].

Ccb-alleeli dominoi epätäydellisesti Ccs:a, ja CcbCcs-genotyypin kissat ovatkin väriltään siamilais- ja burmanaamiovärityksen välimuotoa.[5] Väritystä kutsutaan tonkineesinaamioksi tai minkiksi. Silmät ovat vihreät tai turkoosit.

  Siamilaisnaamio : väritystä esiintyy muun muassa siamilaisilla, pyhillä birmoilla ja ragdolleilla. Pigmenttiä muodostuu vain "kärjissä", silmät ovat siniset[5].
  Burmanaamio (sepia): väritystä esiintyy burmilla. Musta pigmentti vaalenee seepianruskeaksi ja punainen keltaiseksi, silmät ovat keltaharmaat ta kellanvihreät[5].
  Tonkineesinaamio (mink): väritystä esiintyy tonkineesi-rodulla, jota FIFe ei ole toistaiseksi tunnustanut.
  Sinisilmäinen albiino. Kuvan kissa saattaa olla W-valkoinen.
  Punasilmäinen albiino
C-lokuksen periytyminen[4]
X CC Ccs Ccb Cca Cc
CC CCCC
ei-naamio
CCCcs
ei-naamio
CCCcb
ei-naamio
CCCca
ei-naamio
CCCc
ei-naamio
Ccs CCCcs
ei-naamio
CcsCcs
siamilaisnaamio 1
CcsCcb
tonkineesinaamio2
CcsCca
siamilaisnaamio
CcsCc
siamilaisnaamio
Ccb CCCcb
ei-naamio
CcsCcb
tonkineesinaamio2
CcbCcb
burmanaamio
CcbCca
burmanaamio
CcbCc
burmanaamio
Cca CCCca
ei-naamio
CcsCca
siamilaisnaamio
CcbCca
burmanaamio
CcaCca
sinisilmäinen
albiino
CcaCc
sinisilmäinen
albiino
Cc CCCc
ei-naamio
CCCc
siamilaisnaamio
CcbCc
burmanaamio
CcaCc
sinisilmäinen
albiino
CcCc
punasilmäinen
albiino

  1. colourpoint; silmät siniset
  2. tonkineesinaamio; naamio tummempi kuin colourpointilla, silmät vedenväriset

D-lokus - diluutioMuokkaa

D-lokus vastaa kissan turkin tummuusasteesta. Sen alleeli D on dominoiva suhteessa d:hen. [6] Resessiivinen d-alleeli saa aikaan diluutiovärityksen.

  Sininen on mustan diluutio.[6]
  Lila on suklaan diluutio.[6]
  Beige eli fawn on kanelin diluutio.[6] Beigeä väritystä esiintyy tyypillisesti abessinialaisilla ja itämaisilla kissoilla.
  Creme eli kerma on punaisen diluutio.[6]
D-lokuksen periytyminen
X D d
D DD
ei-diluutiovärinen
Dd
ei-diluutiovärinen
d Dd
ei-diluutiovärinen
dd
diluutiovärinen

E-lokus - amberMuokkaa

E-lokuksen norjalaisilla metsäkissoilla esiintyvä resessiiviseti periytyvä mutaatio e aiheuttaa eumelaniinin korvautumisen feomelaniinilla kissan ikääntyessä. Pentuna musta tai sininen kissa muuttuu kasvaessaan kullankeltaiseksi. Väritys on englanniksi amber eli "meripihka". Mutaatio on jäljitetty vuonna 1981 syntyneeseen naaraaseen. O-tekijän vaikutus on e-tekijän suhteen epistaattinen, joten jos kissalla on O-tekijä (eli se on punainen tai kilpikonnavärinen), e-tekijällä ei ole vaikutusta väritykseen.[5]

  Kuvassa amber-tabbyvalkea kissa.
E-lokuksen periytyminen
X E e
E EE
ei-amber
Ee
ei-amber
e Ee
ei-amber
ee
amber

G-lokus - lapasetMuokkaa

G-lokuksen pyhillä birmoilla esiintyvä resessiiviseti periytyvä mutaatio g aiheuttaa kissan tassuihin rodun rotumääritelmän edellyttämät valkoiset "lapaset". Mutaatio on jäljitetty KIT-geeniin ja sitä esiintyy harvinaisena myös muun muassa ragdolleilla, egyptin mauilla, maine cooneilla, manxeilla, siamilaisilla ja turkkilaisilla vaneilla. Valkotassuisilla ragdolleilla ei kuitenkaan läheskään aina ole G-tekijää.[5]

  Pyhä birma lapasineen.
G-lokuksen periytyminen
X G g
G GG
ei lapasia
Gg
ei lapasia
g Gg
ei lapasia
gg
lapaset

I-lokus - hopea / savuMuokkaa

Hopeaväritys periytyy dominoivasti [7]. I-tekijä rajoittaa karvan pigmentoitumisen sen kärkeen; juuri jää hopeanvalkoiseksi. Pigmentoituneen osuuden suuruus karvassa riippuu kissan kuvioinnista ja perimästä. Jalostuksella on saatu vakiinnutettua eriasteisia hopea/savupigmentoitumisasteita. Yleensä kuviotonta hopeaa kutsutaan savuksi ja tabbykuvioista hopeatabbyksi.

  Hopeanvärisen kissan karvan juuri muuttuu hopeanvalkoiseksi. Geneettisesti hopeatabby, shaded ja chinchilla ovat sama väri, ilmiasussa esiintyvät erot ovat pitkällisen jalostuksen tulosta. [7] Kuvassa mustapohjainen hopeatabby.
  Savunvärisellä kissalla karvan juuri on hopeanvalkoinen. Kissa saattaa näyttää ei-hopealta, mutta sen liikkuessa valkoinen pohja tulee esille. Savukissoilla saattaa olla voimakkaat haamukuviot. Jalkojen etupinnassa pitäisi näkyä selkeä kontrasti vaalean pohjan ja värittyneen päällyksen välillä. [7]
W-lokuksen periytyminen
X I i
I II
hopea
Ii
hopea
i Ii
hopea
ii
ei-hopea

O-lokus - punainenMuokkaa

O-lokuksen dominoiva alleeli O muuttaa kissan mustan pigmentin punaiseksi.[8] Diluutiopunainen väritys on nimeltään kerma.

O-lokus sijaitsee X-kromosomissa. Koska uroksella on vain yksi X-kromosomi, se on aina väriltään punainen jos emältä peritty X-kromosomi sisältää O-lokuksessa dominoivan alleelin. Genotyypiltään se on lokuksen suhteen O-. Naaraskissan genotyyppi voi olla joko heterotsygootti (kilpikonna) tai homotsygootti (punainen).

Kilpikonnavärityksessä kissan pigmentti on osittain punaista ja osittain mustaa. Musta pigmentti voi kissan B-lokuksen genotyypin mukaisesti saada eri sävyjä. Sekä mustaan että punaiseen pigmenttiin vaikuttaa kissan genotyyppi D-lokuksen suhteen.

Silloin tällöin syntyy kilpikonnaväritteisiä uroksia. Yleensä niiden takana on geenivirhe, eli kissalla on kaksi X-kromosomia ja Y-kromosomi (XXY). [9]


  Punainen
  Kilpikonna : musta ja punainen
  Suklaakilpikonna: suklaa ja punainen
Kanelikilpikonna: kaneli ja punainen
  Sinikilpikonna : sininen ja kerma
  Lilakilpikonna : lila ja kerma. Kuvan kissalla on naamiokuvio.
Beigekilpikonna : beige ja kerma
O-lokuksen periytyminen
X (isä) OO (isä) Oo
(emä) OO ♀: OOOO, punainen
♂: OO-, punainen
♀: OOOo, kilpikonna
♂: OO-, punainen
(emä) Oo ♀: OOOo, kilpikonna
♂: Oo-, ei-punainen
♀: OoOo, ei-punainen
♂: Oo-, ei-punainen

T-lokus - tabbykuviointiMuokkaa

Kaikki kissat kantavat T-lokuksessa jotain tabbykuviota. Kissalla pitää olla ainakin yksi agoutigeeni A, jotta tabbykuvio tulee näkyviin. [10]

  Tikattu tabby (ticked tabby): kukin karva on "tikattu" eli raidallinen. Kissan väri näyttää kauempaa tasaiselta, lähempää rakeiselta.
  Tiikeri (mackerel tabby): kapeat raidat.
  Klassinen tabby (blotched tai classic tabby): raidat ovat leveät ja saattavat muodostaa kyljissä kierrekuviot.
T-lokuksen periytyminen
X TTa TT TTb
TTa TTaTTa
tikattu tabby
TTaTT
tikattu tabby
TTaTTb
tikattu tabby
TT TTaTT
tikattu tabby
TTTT
tiikeri
TTTTb
tiikeri
TTb TTaTTb
tikattu tabby
TTTTb
tiikeri
TTbTTb
klassinen tabby

ds-modifioijaMuokkaa

Täplikkyys ei ole T-lokuksen alleeli, vaan erillinen modifioija, joka liittyy T-lokuksen toimintaan hajottamalla perittyä kuviota. Tiikerikuvion ohessa mahdollisesti periytyvä ds-modifioija hajottaa kuvion täpliksi. Mikäli ds-modifioija periytyy kummaltakin vanhemmalta, täplikäs kuvio on puhdas. Niin sanottu huono tiikeri eli vain osittain täpliksi hajonnut tiikeritabbykuvio syntyy, kun kissa perii ds-modifioijan vain toiselta vanhemmaltaan.

  Täplikäs tabby (spotted tabby): kapeat täpliksi katkenneet raidat. Vasemmanpuoleisella kissalla osittainen täpläkuvio, oikeanpuoleisella kokonainen.
  Ruusuketabby (rosetted tabby): rengasmaiset täplät kuten oselotilla. Harvinainen, esiintyy lähinnä bengalilla.[11]
  Marmoritabby: epäsäännölliset raidat, voivat muistuttaa "venytettyä" ruusuketabbya. Harvinainen, esiintyy lähinnä bengalilla. Kuvan kissalla klassista tabbya muistuttava kuvio, ihanteellinen marmoritabby poikkeaa klassisesta tabbysta mahdollisimman selkeästi[11] ja on pitkittäissuuntainen.

RufismiMuokkaa

Ruskean pigmentin variaatiota kutsutaan rufismiksi [12]. Rufismin määrä määrittelee värisävyn lämpimyyden tabbykuvioisen kissan turkissa. Rufismi periytyy todennäköisesti polygeneettisesti. Joillakin roduilla kasvatuksessa pyritään tuottamaan kissoja, jotka olisivat erityisen lämpimän tai kylmän sävyisiä.

S-lokus - valkolaikutMuokkaa

Kissoilla esiintyvät valkoiset laikut periytyvät dominoivasti [13] . Valkolaikut on joissakin rekistereissä jaettu kolmeen ryhmään: van, harlekiini ja kaksivärinen. Rotukissoilla pyritään usein kasvattamaan symmetrisiä kuviointeja, mutta vapaasti lisääntyvillä kissoilla laikut ovat monesti satunnaisemmin sijoittuneita.

Varsinaisen valkokirjavuuden lisäksi kissoilla esiintyy joskus kaulassa pieni valkoinen täplä, jota kutsutaan myös medaljongiksi. Medaljongin periytymisestä ei ole tarkkaa tietoa, ja sen saattaa aiheuttaa jokin muu tai useampi geeni.

  Van on suurimmaksi osaksi valkoinen kissa, jonka pää ja häntä ovat värilliset. Värillisessä osassa ei saa olla valkoisia karvoja tai haamukuvioita. Valkoiset korvat ovat toivottavat.
  Harlekiini on useiden värillisten, mielellään selkeäreunaisten laikkujen peittämä. Laikkujen tulee peittää vähintään 1/4 ja korkeintaan 1/2. Näyttelykissoilla värillisissä osissa ei saa olla yksittäisiä valkoisia karvoja tai haamukuvioita.
  Kaksivärisellä (bicolor) kissalla valkoista on noin puolesta neljännekseen turkista. Näyttelykissoilla laikkujen pitää erottua selkeästi toisistaan ja niiden pitää olla tasaisesti sijoittuneita sekä väriltään puhtaita. Värillistä tulee olla vähintään 1/2 ja enintään 3/4 ja loput valkoista. Valkoista täytyy olla jaloissa, rinnassa, kasvoissa ja vatsassa. Värillisessä osassa ei saa olla yksittäisiä valkoisia karvoja.
  Smokkikuvio on kaksivärinen kuvio, jossa kissalla on valkeaa kasvoissa, kaulassa, vatsassa ja käpälissä. Ihanteellisesti kuvio on symmetrinen, vatsa on täysin valkea, ja jaloissa on yhtä paljon valkoista. Nimitystä "smokki" käytetään erityisesti mustien kissojen kohdalla.
  Medaljonki mustalla kissalla. Monella rodulla medaljonki on epätoivottu ominaisuus.

W-lokus - dominanttivalkoinenMuokkaa

W-lokus vastaa kokovalkoisesta värityksestä. Valkoisuustekijä W on dominoiva. Valkoinen peittää alleen muiden lokusten genotyypin mukaisesen värityksen.

  Valkoinen kissa on kokovalkoinen. Sillä ei ole väriä edes korvissa, mikä erottaa sen suurimerkkisistä kirjavista värityksistä.
W-lokuksen periytyminen
X W w
W WW
valkoinen
Ww
valkoinen
w Ww
valkoinen
ww
ei-valkoinen

LähteetMuokkaa

  1. Suomen kissaliitto ry.: Suomen Kissaliiton Rekisteröintisäännöt kissaliitto.fi. Viitattu 16.4.2011.
  2. Heli Tepponen: Agouti piupaws.net. Viitattu 16.4.2011.
  3. Heli Tepponen: Musta (black) ja sen variaatiot piupaws.net. Viitattu 16.4.2011.
  4. a b Heli Tepponen: Naamiovärit piupaws.net. Viitattu 16.4.2011.
  5. a b c d e f g h UC Davis: Amber – Norwegian Forest Cat vgl.ucdavis.edu. Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)
  6. a b c d e Heli Tepponen: Diluutio, eli vaalennos piupaws.net. Viitattu 16.4.2011.
  7. a b c Heli Tepponen: Hopea piupaws.net. Viitattu 16.4.2011.
  8. Heli Tepponen: Punainen piupaws.net. Viitattu 16.4.2011.
  9. Tortie Toms tortietom.nidoba.nl. Viitattu 17.4.2011.
  10. Heli Tepponen: Tabbykuvio piupaws.net. Viitattu 16.4.2011.
  11. a b Kuviointi Suomen Bengalikissat. Viitattu 17.4.2011.
  12. PawAcademy: Rufism pawpeds.com. Viitattu 16.4.2011.
  13. Heli Tepponen: Valkolaikku piupaws.net. Viitattu 16.4.2011.