Kirsikkaperhonen

hyönteislaji

Kirsikkaperhonen (Nymphalis polychloros) on täpläperhosten (Nymphalidae) heimoon kuuluva päiväperhonen.

Kirsikkaperhonen
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Imukärsälliset perhoset Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset perhoset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo: Aitotäpläperhoset Nymphalinae
Tribus: Nymphalini
Suku: Nokkosperhoset Nymphalis
Laji: polychloros
Kaksiosainen nimi

Nymphalis polychloros
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Kirsikkaperhonen Wikispeciesissä
  Kirsikkaperhonen Commonsissa

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Pohjaväriltään oranssinpunainen perhonen. Etusiiven etureunassa on kolme tummaa laikkua, joiden värit ovat aivan keltaista tai kellanvalkoista etureunaa lukuun ottamatta punaiset. Lisäksi siiven keskiosassa on neljä laajaa tummaa laikkua. Takasiivet ovat tyvestä saakka oranssinpunaiset ja niiden etureunassa on tumma täplä. Molempien siipien ulkoreunoissa on ohut, tumma reunus ja takasiivessä reunuksessa on sinisiä täpliä. Siipiväli 53–69 mm.[2][3][4]

Vaikka kirsikkaperhonen muistuttaa kuviointinsa puolesta nokkosperhosta, se on helppo tunnistaa selvästi suuremman kokonsa ja oranssimman värityksensä perusteella. Lisäksi takasiiven tyvi on oranssinpunainen, kun se nokkosperhosella on tumma. Samoin kirsikkaperhosen voi sekoittaa isonokkosperhoseen.

Levinneisyys ja lentoaika muokkaa

Kirsikkaperhosen levinneisyysalue käsittää alueen Pohjois-Afrikasta ja Länsi-Euroopasta Venäjälle ja Vähän-Aasian kautta Himalajalle. Pohjois-Euroopassa lajia tavataan vakituisena vain Skandinavian eteläosissa.[5]

Suomessa kirsikkaperhonen on erittäin harvinainen vaeltaja, jota on tavattu satunnaisesti etelärannikon tuntumassa.[6] Sillä on kuitenkin saattanut olla vakituinen kanta Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla 1930- ja 1940-luvuilla. Kaakkois-Suomessa on tavattu talvehtineita yksilöitä 1980-luvulla.[7][8]

Lentoaika on kesä- ja heinäkuusta lähtien syksyyn yhtenä sukupolvena. Perhoset jatkavat lentoaan talvehtimisen jälkeen keväällä.

Elinympäristö ja elintavat muokkaa

Kirsikkaperhonen elää valoisassa metsämaastossa, puutarhoissa ja pihapiireissä. Laji talvehtii aikuisena.[2][5]

Ravintokasvi muokkaa

Kirsikkaperhosen toukan ravintokasveja ovat pajut, metsähaapa, jalavat, kirsikat ja muut hedelmäpuut.[5][8]

Lähteet muokkaa

  1. Lauri Kaila, Marko Mutanen: Kirsikkaperhonen – Nymphalis polychloros Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. a b http://www.luontoportti.com/suomi/fi/perhoset/kirsikkaperhonen
  3. http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/n/nymphalis_polychloros.html
  4. http://www.leps.it/SpeciesPages/NymphPolyc.htm
  5. a b c Lionel G. Higgins, Norman D. Riley, suom. Olavi Sotavalta: Euroopan päiväperhoset. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1973. ISBN 951-30-2311-7.
  6. http://www.insects.fi/Lepidoptera/Nymphalidae/Nymphalis/polychloros/Nymphalis%20polychloros.htm[vanhentunut linkki]
  7. http://www.dlc.fi/~peterpa/lepi/historia/nymphalidae2/nym-polychloros.htm
  8. a b Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio, Pekka Ojalainen: Suomen päiväperhoset. Tekijät ja Kirjayhtymä Oy, 1990. ISBN 951-26-3471-6.

Aiheesta muualla muokkaa