Kirsi Vainio-Korhonen

suomalainen professori, historioitsija ja tietokirjailija

Kirsi-Maaria Vainio-Korhonen[2] (o.s. Vainio, s. 14. helmikuuta 1958 Helsinki)[2] on suomalainen professori, historioitsija ja tietokirjailija. Hän toimii Turun yliopistossa Suomen historian professorina ja keskittynyt tutkimuksessaan sukupuolihistoriaan ja naisten työn historiaan. Hän on kirjoittanut urallaan useita tietokirjoja, ja niistä Ujostelemattomat – kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa palkittiin Vuoden tiedekirjana.[3]

Kirsi Vainio-Korhonen
Kirsi Vainio-Korhonen Göteborgin kirjamessuilla 2016.
Kirsi Vainio-Korhonen Göteborgin kirjamessuilla 2016.
Henkilötiedot
Syntynyt14. helmikuuta 1958
Helsinki
Ammatti historioitsija, tietokirjailija
Puoliso Gustav Mikael Korhonen
Kirjailija
Tuotannon kielisuomi
Tyylilajit tietokirjallisuus
Aiheet sukupuolihistoria, naisten työn historia
Palkinnot

Vuoden tiedekirja (2012)
Lauri Jäntin säätiön kunniamaininta (2012)
Tietokirjailijapalkinto (2016)
Professori Theodor Homénin palkinto (2020)[1]

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Vainio-Korhonen aloitti tammikuussa 2003 Turun yliopiston Suomen historian professorina. Sitä ennen hän oli toiminut Suomen Akatemian tutkijana ja yliopiston luennoitsijana.[3] Hän on perehtynyt tutkimustyössään erityisesti sukupuolihistoriaan ja naisten työn historiaan.[4]

Vainio-Korhonen julkaisi vuonna 2008 teoksen Sophie Creutzin aika – aateliselämää 1700-luvun Suomessa. Sen päähenkilö on kreivitär Sophie Creutz, ja se käsittelee 1700-luvun historiaa, elämäntapaa ja ajatusmaailmaa kaakkoissuomalaisen aatelisperheiden näkökulmasta. Suomen herttuattaren arvoituksen keskushenkilö puolestaan on porvaristyttö Eva Merthen, joka oli Zacharias Topeliuksen varhainen Suomi-neito.[5]

Vuonna 2012 Vainio-Korhoselta ilmestyi kaksi teosta. Sophie Creutzin aika -teoksen eräänlainen jatko-osa oli Sofie Munsterhjelmin aika – aatelisnaisia ja upseereita 1800-luvun Suomessa.[5] Ujostelemattomat – kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa puolestaan kertoo kätilöiden ammattikunnan historian kautta 1700-luvun käsitystä perheestä, lapsista ja seksuaalisuudesta. Teos palkittiin Vuoden tiedekirjana. Palkintolautakunta kehui teosta ansiokkaasta mikro- ja makrotasojen yhdistämisestä.[6] Se sai myös Lauri Jäntin säätiön kunniamaininnan[7] ja ehdokkuuden Kanava-palkintoon.[8]

Vainio-Korhosen ja Anu Lahtisen kirjoittama Lemmen ilot ja sydämen salat – suomalaisen rakkauden historiaa ilmestyi vuonna 2015. Se on ensimmäinen suomalaisen rakkauden ilmenemismuotoja käsittelevä laajamittainen teos.[9] Vainio-Korhonen sai vuonna 2016 Suomen tietokirjailijoiden tunnustuspalkinnon Tietokirjailijapalkinnon[4] ja vuonna 2020 Suomen Tiedeseuran myöntämän Professori Theodor Homénin Isänmaan historian palkinnon[1].

Yksityiselämä

muokkaa

Kirsi Vainio-Korhonen on syntynyt Helsingissä Esko Vainion ja Liisa Heikolan perheeseen. Hänen puolisonsa on filosofian tohtori, arkistopäällikkö Gustav Mikael Korhonen. Pariskunnalla on kaksi lasta.[2]

Teokset

muokkaa
  • Kultaa ja hopeaa mestarien työkirjoissa. Suomen kultasepäntyö Ruotsin ajan lopulla valtakunnallista taustaa vasten. Suomen historiallinen seura, 1994.
  • Käsin tehty – miehelle ammatti, naiselle ansioiden lähde. Käsityötuotannon rakenteet ja strategiat esiteollisessa Turussa Ruotsin ajan lopulla. Suomen historiallinen seura, 1998.
  • Ruokaa, vaatteita, hoivaa. Naiset ja yrittäjyys paikallisena ja yleisenä ilmiönä 1700-luvulta nykypäivään. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002.
  • Sophie Creutzin aika. Aateliselämää 1700-luvun Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008.
  • Suomen herttuattaren arvoitus. Suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulta. Edita, 2009.
  • Sofie Munsterhjelmin aika. Aatelisnaisia ja upseereita 1800-luvun Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012.
  • Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa. WSOY, 2012.
  • Lemmen ilot ja sydämen salat. Suomalaisen rakkauden historiaa. WSOY, 2015. (kirjoitettu Anu Lahtisen kanssa)
  • Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa: seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2018.

Lähteet

muokkaa
  1. a b Kirsi Vainio-Korhoselle Suomen Tiedeseuran palkinto Turun yliopisto 29.4.2020. Viitattu 30.4.2020.
  2. a b c Suomen historian ja fysikaalisen kemian uudet professorit virkoihinsa www.utu.fi. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 27.11.2017.
  3. a b Kirsi Vainio-Korhonen Turun yliopisto. Arkistoitu 11.10.2017. Viitattu 11.10.2017.
  4. a b Tietokirjailijapalkinto Suomen tietokirjailijat. Viitattu 11.10.2017.
  5. a b Kirsi Vainio-Korhonen Turun yliopisto. Arkistoitu 9.10.2016. Viitattu 11.10.2017.
  6. Vuoden Tiedekirja -palkinto 2012 Kirsi Vainio-Korhoselle 18.2.2015. Tieteellisten seurain valtuuskunta. Viitattu 11.10.2017.
  7. Vuoden Palkitut 2013 Lauri Jäntin säätiö. Viitattu 11.10.2017.
  8. Ensimmäisen Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaat valittu Otavan kirjasäätiö. Arkistoitu 10.10.2017. Viitattu 11.10.2017.
  9. Mehr, Marissa: Laaja rakkauden historia keskiajasta tähän päivään TS.fi. 19.2.2015. Turun Sanomat. Viitattu 11.10.2017.